Siirry pääsisältöön

Blogiväsähdys ,ja vähän muukin

Moikka taas pitkästä aikaa!

Kesäloma ollut kiva ja raskas samaan aikaan. Omat päänsisäiset taistelut ovat ottaneet paljon kaistaa, ja siltikään en voisi nyt nimetä, mikä tilanteeni on. Ihan hirveesti erilaisii juttuja tapahtunut minunkin henkilökohtaisessa elämässä, tulevia muutoksia prosessoinut, ja samaan aikaan pyöritetty tätä kesäloma-arkea. Aika uuvuttavaa.

Käytiin semmoinen pikainen pohjanmaan mökkiloma tekemässä, joka olikin todella hauskaa vaihtelua normaaliin elämään nähden. Pelkästään se mökkielämä, käydä kaupassa Ala-Härmäläisessä kaupassa ja sieltä mökiltäkäsin tehdä päivän reissuja meren rantaan Pietarsaareen, Ylihärmään hautuumalle, Kauhavalle jätskille....PowerPark...Härmän kylpylä...kotiin menomatkalla viel Tuurin kautta jossa TivoliSariola ja Kyläkauppa. Aikas Bueno-reissu, vaikka oisin mä inasen pidempäänkin viihtynyt. lasten kanssa tuo reissu oli raskas, tuntuu et tavanomaista enemmän joutui puuttuu käytökseen. Jatkuvaa toistensa nokitteluu eikä varsinkaan voitu olla toiselle avuksi,vaan sen mitä voit toista kiusata, niin toki piti kiusata. Tätäkään tilannetta ei oikeen kovin moni ymmärrä, eikä vissiin oikeen uskokaan. Se on sit vissiin vaan mun mielikuvituksissa näin? Täytyy sanoa että mieluummin mä kuvittelisin niin, että elämä soljuisi kivasti eteenpäin,niin että siitä vois kaikki nauttia. En näin.

Oma mieliala on ollu heilahteleva. Päädyttiin arviointijaksoon, jonka jälkeen voin hakee terapiaa, mikä mut arvioidaan sellaiseksi, joka siitä hyötyisi. Positiivista tässä kai on se, että lääkityksiä ei ole edelleenkään tyrkytetty. Psykiatri joka lähetti minut tutkimusjaksolle sanoi, että hän ei näe lääkitystä mun tilanteessa ekana apuna. Eli lopulta, vaikka "toistuvat masennusjaksot" on aihe jonka vuoksi sain jatkoon lähetteen, niin niiden kaatsotaan kai olevan elämän aiheuttamaa kuormitusta, johon taas auttaa terapia parhaiten. Noooo, en hehkuta vielä, kuunnellaan 3kk jälkeen mitä mieltä ovat minusta.

Tänään, lauantain kunniaksi, aloin raastaa sohvasta päällisiä pesuun. Ikean Ektorppihan se meillä ollut, vuonna 2014 se kai meille tuli, kangasalla asuttiin silloin. Joo onhan siitä päällisiä pesty ennenkin, ja ollut jopa vaihtopäälliset, ei siinä mitään, mutta SE TUNNE, kun sä saat vietyy kuivumaan ne päälliset, ja alkaa sataa VETTÄ!!!!!!!!!!!!! Voi jumalaare miun pää meinaa possahtaa. Tuolla loikottaa tota vettä siihen malliin, että vaikka se herkeis just ny, niin tuskin ne ehtii kuivuu tänää. Niin että.... helevetin hieno sohva meillä ny :)


Mutta juu, lapset on kans liikkuneet kesän aikana omia menojaan ja reissujan myös. Yks päässy lappiin, yks Turkuun. Yks oli töissä Turussa pari viikkoa, yks kävi kummilassa Seinäjoella... tämmöstä. 

Koulut alkaa 14.8, oletettavasti, eli viel reipas 3 viikkoa lomaa jäljellä ja taas saa vaan ihmetellä, et miten hitossa toi 2,5 KUUKAUDEN kesis taas meni!!!????

Mukavaa loppukesää sullekki :)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...