Elämäni Helminauha,eli "entinen elämäni"

Huvittuneena laitoin merkille kalenteria vilkaistessani,että viikon päästä köllötämme mahat pulleina sohvalla röhkimässä porstaita äidin oomme kaikki-jäänteitä,ja todetaan,että jopa oli taas joulu.Niin paljon hälinää yhdestä päivästä,mutta tulipa syötyä hyvin ja epäterveellisesti ja mätettyä kilo suklaata per naama. Siitä sitten Tapaninpäivää kohden virkistymme ja viimeistään 27. päivä kukaan ei halua enää vuoteen kuullakkaan jouluruuista mitään,ja päädymme syömään pitsaa tai kebabia. Sitä ennen kuitenkin,pompimme jonkin tahon(itsemme??) määrittämien joulunormien mukaan,ahdistumme tuttava- äidin laakeista selvityksistä,kuinka paljon lapsille on lahjoja ,ja kuinka ahkerasti on tehty siivoilua ja tietenkin kaikki jouluruuat itse. Kuulemme tottakai vaihtehto-joulustakin esim laivalla ,kylpylässä taikka etelän lämmössä,joka kuulostaa tässä kohtaa todella houkuttelevalle. Sähköpostilaatikko,kuin myös paperipostilaatikko,räjähtävät kiihtyvästä lahjamainonnasta  ja silmissä vain vilisee t...

Luojan kiitos,kohta alkaa joululoma. Totesin juuri,että olen ihan ylimaallisen tajuttoman uupunut,ja kestän juuri ja juuri tämän ja huomisen päivän.Lauantaina koitan jaksaa laittaa lapset todistuksia hakemaan...Lauantaina hommat seisoo,koska mies lähtee tekemään vanhempiensa muuttoa,ja veikkaan että koko vkl menee sen teeman ääressä. Jäähän siihen sitten päivät 21-23 jolloin valmistella oman tohotuksensa joulua varten. Onneksi mies on sen verran innoissaan,että hänen energiansa jaksaa raahata perässään vaimoa,jota ei nyt oikeen huvittaisi. Tai huvittaisi,mutta kun tuntuu ettei oikein jaksa. Minulle sopisi tällainen elämä hyvin: istun tässä ihanassa keittiössäni,suuren suuren pöydän ääressä,valaistuksena vielä ulkoa siivilöityvä valo,paperinen valotähti ja pöydällä ,tässä koneen vierellä,kaksi kynttilää.Takana hurisee tiskikone tasaista vaimeaa ääntään,ja yläkerrasta kantautuu vaimeana tv ääni- muksut ovat sen äärellä,jotn on minun aikani kertoa itselleni ,mille taas tuntuu,ja kuinka ja...

...mulle paljon suopeampaa on se,että lähden täältä mökistä ulos.Ihmisten ilmoille,eikä mihin vain ilmoille,vaan tarkoitukselliseen paikkaan ,jossa tavata ihmisiä.Olen kuin uusi ihminen,kun saan käydä jossain tarkoituksellisesti,enkä vain hengaa kotosalla.Aivot alkavat toimia ihan eri tavalla,uusia juttuja ja ideoita alkaa syntymään,sanat löytävät tiensä ajatuksista ääneksi,ja asiat alkaa ratketa. Minun kohdalla tällainen muutos on riittävä,kaikkien kohdalla näin ei ole. Kotona lojuminen on syrjäytymisen yksi "perusaskel" Ihminen menettää kykynsä tarttua uusiin juttuihin,ja kyvyn mennä eteenpäin. Puhuimme näistäkin ryhmässä,ja itse pidin pienoisen puheenvuoron tästä aiheesta,mukaan lukien ajatuksia siitä,miten masentuneita voi auttaa lääkkeettömästi. TOKI kaiken pohjalla on autettavan oma tahto. Itse sain näistä ajatuksista paljon uutta ideaa mieleen,sellaista ideaa,joka johtaa prosessinsa läpi käytyään siihen,mitä haluan isona tehdä. ************************* No niin pääsimm...

"Lanseeraan" uuden tunnisteen,ragepäiväkirjat.Näissä postauksissa en himmaile,vaan sanon mille tuntuu.Usein koitan sanoittaa tunteita vähän hillitymmin,ja etsien selitystä, toisinaan taas tekee mieli vain karjua täysiä kaikille ihmisille,jotka tulevat edes henkisesti liian lähelle tolloilemaan. Nyt olen eilisestä saakka hillinnyt itseäni,enkä ole alkanut millekään rähinälle,vaan napsauttanut suuni suppuun,ja kommentoinut hyvin niukkasanaisesti tunnetilaani,joka poksahti päälle.Erinäisistä syistä. Oletko suuttunut jostain,kysytään. En tykkää että minulle valehdellaan,vastaan Syytätkö nyt minua valehtelusta? Sanoin etten tykkää että minulle valehdellaan... -on syytä miettiä miksi hirnahtaa ja pillastuu sanoista,jos niissä ei ole totuutta? Totuudeton asia ei pitäisi luoda reaktiota. Mutta kyllä minäkin osaan nostaa mekkalan kun tulee eteen asia,josta "syytetään" ,jos haluan esittää viatonta,sikäli mikäli luulisin,että pillastumisreaktio vakuuttaisi vastapelurin syyttöm...

Mahtavat kaksi energistä päivää alla,oon niin happy!! Kaikki on niin kohdallaan,ja siit yhdestä asiasta joka ei oo,en viitti ees tunnelmaa pilata.Jaa no sanon mä sen nyt ettei kukaan alkaa arvailemaan,siis koipeliinit ei meinaa pysyy mukana menossa.Pikkuinen miinusmerkki kaikkeen,mutta näillä mentävä mitä on. Eilen siivosin vissiin 6-7 tuntia.Kahvipaussit pidin,mutta ruokatauko unohtui.Siivosin alakertaa.Kaikki alkoi siitä,että bongasin kissan kusilammikon Ipanan duplolaatikon edestä,ja siitäkös se mun hulluus sitten alkoi.Tykkäsin,että nyt menee duplotki pesuun,kun en voinut olla varma,leijailiko se haju vain lattiasta.Mätettiin 1 amme täyteen,ja 1 pyykkikori niistä myös täyttyi,kun kaikki kahmaloitiin.Ne sitten vietiin suihkua oottelemaan... Siivoilut jatkui alkuun keittiön puolella,ja sillä välin Ipana sai viritellä itselleen ihania leikkejä keittiön toiselle puolelle... Koko päivä siinä meni,mutta oli hirveen hyvä fiilis siivoilla.Kumpa koipi vaan ei reistais... Mulla oli vanhaan t...

Sanojani vääristellään,eikä olla kuulevinaankaan,kun koitan oikaista vääriä käsityksiä. Minun oletetaan tietävän,mille toisesta tuntuu,ilman että se toinen kertoo minulle tunteistaan tai ajatuksistaan. Oletetaan että minua ei kiinnosta omat virheeni Jos pyydän kertomaan mille tuntuu tai mitä ajattelee,minulle voidaan vastata ettei tarvi vastata,ettei se kuulu minulle Minulla on oikeus tuntea ja ilmaista tunteeni parisuhteessa,ja mielestäni on kumppanin velvollisuus myös kuulla nämä asiat. Tämän takia sain syytökset päälleni,että yritän muuttaa häntä. Kysymys: mitä tämä ihminen tekee parisuhteessa,jossa on kysymys tunteista,jos hän ei ole kiinnostunut jakamaan omiaan,taikka edes kuuntelemaan minun tunteita? -Kuitenkin olen koko ajan aktiivisesti yrittänyt selvittää suhteeni tilaa,ja ratkaista ongelmia. Yksin en pysty ratkaisemaan PARIsuhteen ongelmia,mutta yksin pystyn kyllä jatkamaan elämää,jos se tälle toiselle osapuolelle on liian vaikeaa.

Siis PLUS.Tarkoitushan oli siis laittaa ruokailut remppaan,mutta taisin tajuta väärin.Kuukausi sitten diabeteshoitajan luona,ja hyvin hän minua valisti ja tsemppasi armollisuuteen jne,ja mitä mä teen,lisään painoa.Hyvä minä. Kyllähän mä tajuan.Ei ole paras hetki laihduttaa,kun on paljon muutakin nyt elämässä projektina ja rempallaan.Mutta kun olisi pakko.En ole painanut näin paljon koskaan,en edes raskaana ollessa.! Mulle taisi käydä niin,että ajattelin laihduttamista niin paljon,että stressasin siitä ielä enemmän,ja ahmin siihen ahdistukseen ja hermoiluun kaikkea todellakin kiellettyä.Ja liikaa.Niin siinä kävi. Mutta miten tällaisella kaalilla varustettu ihminen voi onnistua? Jaa-a,se on tässä seuraavien hetkien tuumailun aihe, Jatkan ruokapäiväkirjaa.Eihän sinne toki ole tullut merkittyä "pussillinen lakua ajon aikana" tai "fazerin sininen josta lahjoitettu muutama viiva miehelle " Voi hemmetti ihan oikeasti.Mikä ihmeen itsehillitön yksilö olenkaan! Olenhan mä enn...

Kävimme sitten työkkäriporukan kanssa,ekan tapaamisen kunniaksi,keilaamassa.Voi jeesus kristus sentään,kun en oo keilannu varmaan 10-15 vuoteen,ainakaan.Alkuunsa ei ollut minkäänmoista tuntumaa,kuinka sitä keilaa pitää viskoa,eikä tuntunut millään riittävän voima edes siihen,että pallo pyörisi siedettävästi loppuun saakka,saatikka että sillä olisi saanut mitään kaatumaan.Olihan se harjoittelua,mutta loppua kohden tuntuma parani,ja sain jopa muutaman täyskaadon,koska onnistuin nakkaamaan pallon keskellä rataa suoraan,kun useimmiten se kaarsi kierteellä sivukouruun. Teimpä sitten tietty siellä tempun jonka nimi on "kolme volttia kerien".Termi aukeaa vain harvalle ja valitulle Heinolasta kotoisin olevalle tyttöselle ;) Siis.Astuin yli, liukastuin siihen rataan ja keikahdin sinne radalle kumoon. Hitto kun huvitti! Hekotin itselleni ja pahoittelin kanssapelaajille epämiellyttävää kokemusta. Mukava reissu oli,vaikkei heitot oikeen loistaneetkaan,mutta meinasin kyllä,että voishan si...

Se fiilis on vaan jotenkin niin ihana...mennään kauppaan,tuommoseen pieneen lähikauppaan,Ipanan kanssa,kun hänellä on kerhopäivä (ja koska äitiä ei kertakaikkiaan enää huvita laittaa eväsleipiä) Hän saa valita eväänsä. Usein hän ottaa juustosarven taikka jonkun juustosämpylän,joskus jonkun täytetyn pasteijan,joskus alennuksessa olevan kolmioleivän. Se on niin suloista,kun olemme siinä paistopisteellä,ja pieni Ipana päättää mitä hän ottaa evääksi kerhoon <3 Sitten valitsemme hedelmän mukaan.Useimmiten yksittäinen banaani taikka sitten ostetaan pussillinen mandariinia josta yksi evääksi.Ja vielä juoma.Siinä sitä onkin valitsemista,koska niitä pillimehuja on niin paljon.Annan hänen valita ihan minkä haluaa,ja usein hän ottaa jonkun täysmehun.Perustelut on milloin mitäkin,miksi juuri se. Ajattelin tänään,että samallahan tässä tulee tällainen opetuksellinenkin puoli,miten valitaan kaupassa asioita,koska valinnan varaa on niin paljon.Ja nämä on aina vain hänen kauppareissujaan, koska en j...

mutta en meinaa jaksaa en meinaa jaksaa uskoa enää parempaan en meinaa jaksaa uskoa että toinenknaa haluaa,oikeasti On vain epätoivoinen tarve yrittää yrittää ja yrittää,ettei tarvisi myöntää epäonnistumistaan Ettei tarvisi aloittaa elämää alusta,vaan jatkaa tästä pisteestä eteenpäin,samallalailla,kuvitella että vosi muka muuttaa toimintatapojaan ja sillä sada aikaan positiivisen muutoksen,joka oikeasti voisi helpottaa Mutta en jaksa uskoa. On yritetty niin monta kertaa.Miksi nyt olisi erilailla? Huomasin ajattelevani,etten enää halua.Siis en jaksa aina toivoa,ja sitten pettyä.Eli en halua enää edes yrittää. Tajuaako kukaan? Voihan tämä olla väliaikaista,vai voiko? Kun lepään,jaksanko taas haluta? En minä tiedä.

Huh heijaa millanen viikonloppu. Mies oli töissä la ja su,aamusta iltaan.Prkl.Me homehduttiin kotona KOKO viikonloppu,koska autossa ei ollut tarvikumeja alla,koska ei ollut ehtinyt niitä laittaa...Renkaat oli säilytyksessä kaverin firmalla,ja siinäkin oli oma kikkailunsa,että saivat sovittua ajan,milloin voi mennä.Räyh.Me ei siis kertakaikkiaan tehty mitään muutakuin oltu himassa. Siinä oli toki se hyvä puoli,että tuli tehtyy ihen peevelisti hommia,niitähän toki aika piisaa. Tuli pikkunen kiiru hakee topat esiin.No se oli helppo nakki,koska olimme niiden suhteen olleet viisaita,ja hankkiessamme eteiskalusteen,ostimme myös isot säilytyslatikot ylimmälle hyllylle,jonne mahtui kaikkien toppavaatteet.Tää oli oikeesti niin jees,että! No mutta,hauskaa kyllä,kenkiä ei löytynyt.No luojalle jälleen kerran kiitos sattuman kaupoista,että olin ostanut kahdelle pienimmälle kirppikseltä Kuomat jo pari kk sitten,ja ne olivat tuossa pyörineet siitä lähtien,joten jalkaan vaan. Etupihalla oli laatikko j...

Meillä on matala MALM-sängynrunko.Ihan kiva,ihan nätti jne.Mutta. Se on liian matala,jotta sen alle saisi minkäänlaista sängynaluslaatikkoa. Nyt alkaa ärsyttää aivan liikaa se romumäärä (ja pöly) mikä ajelehtii aina sängyn alla. Niin epäterveellistä ja ällöä. Ukolle annettu ukaasit: a) joko hän tukkii sängyn sivut,ettei sinne mene mitään b) hän korottaa sänkyä niin,että sen alle saa Malmin omat sänkylaatikot c) hän varautuu siihen,että joku Kaunis päivä,täällä on Uusi sänky. Saakeli.Haluan että makkari on siivo.Simppeli.Pölytön.Terve. ja sitä rataa. Ei mulla muuta tälle lauantai-illalle ,muuta kuin että saunottu on,tehty niin maan perusteellisesti hommii että runko huusi jo hallelujaa ja silleesti. Ipana ulkoillut lumessa :) Tänne tuli nääs yhdessä päivässä talvi. Ja ukko vietti ekan talvipäivän auraten Tampereen katuja,päivystys kun sattui juuri sopivasti.

Mullakin on ollut tänään ihan reipasta menoa.Huipennukseksi ajoin kotiin aivan järkyttävän paskassa kelissä,joka tarkoittaa -pimeää -räntäpaskaa tuulilasiin -musta maa (jossa toki räntärohjoo pinnassa) Kaikki valo imeytyi tiehen,ja paskat tuulilasin pyyhkijät jättivät näkymän jatkuvasti epätarkaksi.Pimeänäön heikkeneminen ei todellakaan auttanut asiaa. Niin ja!! se,että täällä Tampereella on ihan helvetisti itsemurhakandidaatteja,perustan väittämäni niihin myös jalankulkijoina-tunnettuun ryhmään,jotka ilman heijastimia pompaavat suojatielle henkirievustaan piittaamatta,koska ovathan he SUOJAtiellä,sitä ei missään nimessä pidä ottaa huomioon,ettei heitä ehkä näe,edes likikään tarpeeksi ajoissa.. Tälläkään kertaa en onneksi ajanut kenenkään yli,vaikka kyllä säikäyttäviä tilanteita olikin. Oli se vain harmi,että piti miestä häiritä ehdottamalla,että hän voisi käydä katsomassa alakerrassa Ipanaa,joka oli aika hiljaa,eikä tehnyt omien sanojensa mukan "mitään". ALARM ALARM ALARM. M...

Mitä kuuluu? No mitäpä tässä.Samaa kuin melkeen aina ennenkin,mihkäs se siitä muuttuisi? Onneksi en syntynyt maahan,jossa how do you do (mitä kuuluu) on vain tervehdys,koska alkaisin taatusti avautua jos olisi jotain aihetta :) Toisaalta vastaan kysymykseen useimmin juuri " mitäpä tässä" tai " ei kurjuutta kummempaa" ,jälkimmäinen on perintöä lapsuudenkodista,jossa joko äiti tai mummo sanoi niin. Kurjuus on oletusarvo,aina on jotain kurjaa,niin se vaan menee,mutta jos muuten elämä normaaliuomissa,siihen kurjuuteen ei tarvi tarttua,vaan voi olla ihan onnellinen,kun vaan ymmärtää että x-määrä kurjuutta on oletusarvo. No aamu.Olisin voinut vähän pidempään maata,mutta Ipanan vaippa oli vuotanut ja kastellut sängyn Ukko uuteli tulemaan vahtimaan puuroa liedellä. JOOJOO!!!!! Mutta kuitenkin hyvällä fiiliksellä alkoi aamu. Siivosin keittiön tasot itselleni mukavaan kuntoon,ja voi että miten hyvä fiilis siitäkin tuli :) -tietty kun yleensä katsoo vain ahdistuneena sitä sotk...

suuta kuivaa ja yöllä pissattaa Eilisestä saakka sattunut päähän.kipulääkettä otin illalla ja otin aamulla,vaan edelleen jomottaa.Nyt saanu vähän venyteltyä niskalihaksiakin,ja johan ovat olleetkin jumissa,auuuuu. Katsoin kalenteria JUMALAN kiitos huomiselle ei ole muuta menoa kuin Ipanan kerho.En jaksaisi.Tänäänkään ei ollut sen kummempia reissuja kun Ipanan kerhoon,sen jälkeen Cittariin palauttamaan postiin yksi tyhmä puhelin,josta ei sitten tullutkaan minun elämäni puhelinta- ja samalla katsoin läppäritarjonnan.Nykyinen alkaa korista henkitoreissaan jo. Haluaisin sellaisen pienen läppärin,jossa olisi ehkä jopa kosketusnäyttö...olisikohan ihan tuhoon tuomittu idea??? Mies feilasi eilen niin pahoin,että kun hän noin klo 17.30 poistui keskusteluista,en ole sanaakaan sanonut hänelle sen koommin.Eipä ole ollut hänelläkään asiaa.Varmaan ihan hyvä,mitä sitä puhumaan vaan pitä välillä miettiä missä mennään ja tehdä päätöksiä...näin ei voi jatkua. Ihmettä toivon,mutta niin olen toivonut viim...

Viime viikko meni kai aika nopsaa-tekemistä ja menoja oli enemmän kuin laki sallii,ja kellon kanssa sai ravata.Melkeen vois sanoa että onnistuttiin,ellei lasketa muutamaa unohdusta esim maanantain uimareissuu ekalukkalaisella ja samaiselle maanantaille siirrettyä kerhokertaa- ja sen kerho homman muistin vasta tiistaina,kun olimme normaalisti matkalla kerhoon.Nooh, no hard feelings ;) Mä kävin kahdesti kampaajalla tällä viikolla. KYLLÄ.Tämä tarina on tosi.Maanantaina hiukset leikattiin lyhyeksi polkaksi,joka tuhosi tietenkin ponnari-lookkini,ja aiheutti ahdistusta heiluessaan kasvoilla.Epäonnistunut punainen väri korostui mallissa todella kuvottavasti,joten koko arkiviikon epämukavassa olossa eläneenä päätin torstaina varata vielä perjantaiksi ajan hiusväriin,toiseen kampaamoon kylläkin ;) Perjantaina muutuin taas itseni väriseksi,ja elävyyttä väriin tuli highlighteista eli kivasti sinne hiusten väliin sijoitetuista vaaleista raidoista (joista osa kyllä punertaa,kiitos pohjavärin,mutta ...

Do you ever wonder how some people just seem to ‘get it?’ Perhaps they seem to ‘know’ things that would be impossible to know or even predict the future. Chances are, they’ve harnessed their inner extra-sensory talents. If you find yourself wanting to develop your own goddess-given intuitions, a good starting point is first knowing the types of main psychic capabilities. Perhaps you will discover that you are already receiving these gifts! The six main types of intuitive skills we will explore here, called the clairs (French = ‘clear’), are all about sensing and receiving spiritual information. They are related to the five physical senses, and you may find that you are most in tune with the psychic abilities that are associated with your most vivid physical senses. For example, if your eyesight is particularly keen, you may find that you are naturally clairvoyant. With some practice, anyone can tune into their natural psychic abilities! Here are the six major types: Clairvoyance - ...

Nyt sekuntikello käyntiin,mä oon yksin koton!!!! Yks ajokortillinen lähti viemään kolmea kauhukakaraa isälleen viikonlopuksi,ja teinityttö joka ei isilästä piittaa,lähti juuri Ipanan kanssa hakemaan naapurin Salesta kananmunia,koskapa leipomiskärpänen iski häneen.Ukko on vielä kauppareissulla,ja luvassa on hyvää ruokaa perjantain ja vapaan viikonlopun kunniaksi. Mä NIIN AION NAUTTIA tästä parista päivästä,kun mun ei tarvi kuunnella to kolmikon alituista tappelua. Läksiäisiksi ne toki veti toisiaan kuonoon,joten ei yhtään harmita että lähtivät. Se harmittaa että pitää tuntea näin.Mutta mä en vaan jaksa vastaanottaa tollasta enää :( Tai pakkohan se on,mutta saan varmaan sanoo,että en yhtään tykkää!!!!! Me kävimme Ipanan kanssa tänään suht järkyttävällä keikalla munuaispolilla TAYS:ssa.Siis ei muuten,mutta TAYSin alue on ihan jäätäväsä rempassa,ja sisäänkäynti koko kompleksiin oli ihan eripuolella,mihin oon tottunut 14 vuoden aikana.No pääsimme sit sisäänkin ja siitähän se hauskuus sitten...

Istun täällä sohvan nurkassa siis hymy suupielissä kareillen. Ihmistenilmoilla käyminen tekee tosiaankin hyvää,vaikkei se olisi kuin astmakontrollia Ipanan kanssa ja ihana,rento,onnistunut lounasruokailu kivassa ravintolassa viidennessä kerroksessa Ipanan kanssa,siis parhaan lounasseuran ever! Vähän meinasi hermo kilahdella kyllä tuossa kun koululaiset tulivat kotiin,ja se sama hulabaloo+ tappelu alkoi.Tyhmiä touhuttiin ihan urakalla ja sitä rataa.ZEN-olot oli historiaa kylläkin. -Onneksi fiilis palasi mukavasti tässä illan mittaan,kun sain rauhassa katsoa Kaunarit ,juoda kahvia soffan nurkassa ja kaunareiden jälkeen rauhassa datailla.Kyllä sitä ihminen kummasti elpyy tällaisesta. Eksyin sitten taas miettimään kodinjuttuja ja kipaisin Toriin kurkkaamaan,olisiko siellä Ipanalle ajattelemaani Ikean Kura-sänkyä myynnissä.No olihan siellä!! Nyt vielä tuumailen,raaskinko ostaa,tai tarvitaanko edes vielä... Ukko ja isoin kölvi rassasivat yhtä tietokonen koteloa jonka ukko raahasi töistä.Sill...

Sen minä koin tänään! Koko aamu oli taas yhtä helvetin puuroa,nimittäin minun päässäni.Mössöä joka uuvutti minut. Klo 11 istuimme Ipanan kanssa vielä sohvalla,hän katseli Areenasta lastenohjelmia ja minä datailin. Sanoin Ipanallekin,että meillä on nyt tunti aikaa olla kerhossa,ja me ei olla edes puettu vielä. Minulle koitettiin nettiryhmässä tarjota helpotusta, voisin jättää kerhon väliin.Se ei nyt vaan käynyt,koska tavoilleni uskollisena,ohjelmoin tottakai niille ajoille kaikkia omia lääkäri ym. käyntejä,ettei vain tarvisi vaivata kunnan perhetyötä meille ;) Enkä siis saisi levättyä sekuntiakaan.Noooooo......Minulla oli siis kaksi aikavarausta kerhoajalle :) Tehokasta,sanoisin,ja siihenhän minä aina pyrin.Minussa asuva organisaattori ei ole vielä oppinut huomioimaan minun jaksamattomia hetkiä ja yletöntä väsymystä,vaan luo organisoidun ja tehokkaan ajankäytön tilanteista. Ehdittiin hyvin! Käytiin ostamassa croissant ja banaani Ipanalle evääksi,koska sen verran tympi,ettei huvittanut t...

Tässä viikon verran ollut sellaisessa tehoseurannassa itsensä kanssa,tutkinu,tarkkaillut ja tuuminut,jotta mikä se on tää tila,joka vie muijasta mehut.Kummaa kyllä,vastaan on tullut aika tiuhaan tahtiin nyt stressistä juttuja,ja niihin paneutuessani olen huomannut vain nyökytteleväni päätä samaan tahtiin,kun omaa oirekirjoa esitellään. Onhan se helpottavaa saada nimi: stress-disorder mikä se nyt suomeksi sitten onkaan. Aiheuttaa tätä aivosumua,yllättäen sokeriaineenvaihdunnan häiriötä,joka tämä tammikuussa diagnosoitu diabetes on mitä suuremmassa määrin,univaikeuksia,masennusta...ihan kuin minun kauppalista. Diabetekseen menee lääkitys,melatoniinia joudun ottamaan harvaseilta että pääsen uneen,keskivaikeaa masennusta tarjottu... Sitten tietenkin alkaa miettimään,mitkä kaikki jutut aiheuttaa minulle tätä,ja mitä sille voisi tehdä???? Elämältään kun on hiukan hankala juosta pakoon. Siispä olen tässä mustassa pussissa nyt,kuin sika säkissä,ja sikaa pelottaa siellä säkissä,kun ei voi tietä...

Ruokavalio...niin...no se on kyllä taas lipsunut monena päivänä.Joku päivä menee paremmin joku huonommin.Mutta nyt on annttava armoa itselle,vaikka mikä olisi.Niin tekosyitä eikö niin?Ihan kuinka vaan,mutta huomasin taas,että ulkoapäin tuleva "raippa" ei oo paras-se voi olla alkuunlaittava voima,mutta se hinku pitää löytyy itsestä.Nyt mulla on niin paljon muitakin juttuja elämässä päällä ja rasitteena,että ei,ei mitään ehdotonta juuri nyt.Mulla on jo ehdoton tilanne kotona päällä,ja pyrin hoitamaan tämän nyt kunnialla loppuun... Onnekseni sain tiistaisesta viestinvaihtelusta erään henkilön kanssa ilmeisesti kylkiäisenä jotain hirvittävän upeaa energiaa,sillä se tunne,joka minussa kasvoi keskiviikon aikana,oli ihan mahtava.Tämä ON,minä OLEN,olen nyt juuri enemmän,kuin olen ollut pitkään aikaan. Elossa!! Silmät auki,aivot auki,sydän auki. Kiitos !!! Joten kun sain nyt balanssin tähän alati huojuvaan elooni palautettua vakaampana kuin aikoihin,ja kun ajatukset ovat juosseet kirk...

Kaksi poitsuu reissussa- hyvin oli mennyt junamatka heillä,jess :) Mies karseessa lenssussa,voimat messä jne. No ollaan menty tänään ihan rentoilumeiningillä. Kotona olevat pienemmät muksut leikkivät pitkään alakerrassa Petseillä ja Duploilla ja kuuntelivat musiikkia tabletilla You Tubesta ;) Me aikuiset plus teinityttö,katseltiin hupileffaa yläkerrassa.Meidän leffa kun loppui ,laitettiin mukuloille lastenleffa.Itse siirryin siitä kotihommiin,laittelin vähän verhojuttuja,petivaatehommia ja pyykkejä,siivosin keittiötä,että sen saisi pian sotkea pitsan teossa ;) Ruuaksi siis itse tehtyä pitsaa. Eilen tehtiin yks viikonlopun perinteinen ,eli tacovuoka. Massut killillään eilen siis nautittiin Vain Elämää-ohjelmasta. Alakerrass valmistuu siis pitsat kahden teinin ja miehen johdolla,mies taitaa todellakin olla vain työnjohtotehtävissä,sen verran ryydyksissä vaikutti olevan. Itse karkasin takaisin ylös,nauttimaan koneilusta ja ihanasta auringosta joka ikkunoista killaa tänne sisään. Aamulla k...

Jaksaa jaksaa,tää viikko on ollut raskas.On riittänyt väsymystä ja huonoa tuulta kaikilla.Tosi jotenkin raskas viikko ollut...ehkä se on tämä syyslomaviikon jälkeinen järkytys,kun arkeen palattu.Mullakin? Huomenna kevennän muksulastia parilla pojalla.Nakkaan ne pohjanmaalle menevään junaan ja vastaanotan takaisin vasta sunnuntaina.Tytöt voisi hukata jonnekin myös ;) Onneksi tämä viikko kumminkin keveni tänään,niin ettei mennyt koko viikonloppu persiilleen. Meillä ollut tässä "pienimuotoinen" koirakoulu meneillään.Ihmispennuille kylläkin.Olen niin lopen kyllästynyt juoksemaan kaikkien sotkujen perässä,että on ihan periaatekysymys nyt tämä asia,että EN laita takkeja ja kenkiä paikoilleen,vaan käsken ipanan itse työhön.En myöskään kuskaa olkkariin jätettyjä banaaninkuoria alakertaan bioon,vaan käsken sen itse juoksuttaa roskansa.Ja seuraamukseksi saapi sitten siivota vähän muutakin uin vain omat jäljet.Korkojen kera,nääs.Syiden ja seuraamuksien harjoittelu on kovassa vauhdissa,m...

Pientä takaisinpäin kelausta tämän uuden vauvan kohtalosta tähän alkuun...julkaistu myös Kissanomistajien fb ryhmässä  Kerrompa teille tarinan.Olin sopinut Apulan kautta hakevani yhden pennun meille.Hänen piti syntymätietojen mukaan olla jo 13 vko kun hattiin.Noutaessa,sanoin jo ääneen ihmettelyjäni pennun pienestä koosta,oli pienempi reippaasti kuin meille näytetyt muut saman pentueen kissat.No otimme hänet mukaan,kerran hakemaan oltiin menty ja sovittu oli.ja iltakin oli jo pitkällä.Matka kotiin 1,5 tuntia,meni hyvin ja rauhassa kissa nukkui.Kotona oli heti tuttavallinen,puskeva ja kehrääv ä.Kerrassaan ihana mirri  Hymiö heart Seuraavana päivänä kun katselin kissaa,alkoi mieleeni nousta ikäviä fiiliksiä.Kissa oli kertakaikkiaan pieni.kaivoin verrokiksi muiden 10-12 viikkois kuvia,ja hän oli tosiaan noin 8-9 viikkoisen kokoinen,keittiövaakalla 450g.Lisäksi massu oli hurjan pullea ja pinkeä.Päätin miehen epäilyistä huolimatta tilata ajan eläinlääkäriin,ja ajan sainkin mutta se...

Kaikki alkoi siitä,kun piti alkaa hoitaa hommia,vaikkei yhtään olisi kiinnostanut.Mutta kun on pakko,ei näitä hommia kukaan muukaan tekis.Aloin siis viikata pyykkiä,laitoin uutta pyykkiä koneeseen ja siivoilin samalla tuota pyykkäysnurkkaa.Tunsin aikamoista uupumusta ja innottomuutta,mutta oli vaan pakko jatkaa-koska oli vaan pakko.Kun ei niitä kukaan muukaan tekis... Huutelin miestäkin vähän tekemään hommia seurakseni,mutta eihän hän nyt samoista hommista saanut kiinni,joten alkoi sitten siivoilla keittiön puolta-tiskaili ja järkkäili kamoja paikoilleen.Ainoa kotona oleva lapsi,eli Ipana,katseli lastenohjelmaa ihan nätisti.Katselin miehen touhuamista  ilolla,mutta samalla kävi häntä sääliksi.Niin monesti ennenkin olen miettinyt,kuinka ankeaa hänen elämä on.Tehdä töitä mitä ei huvita (kotona siis) ja puurtaa tämän perheen eteen,joka on usein niin kiittämätön.Minustakaan ei ole iloa hänelle,kun olen milloin milläkin mielialalla ja toimintakyvytön,siksipä minua ahdistaakin vain enemm...