Jep,en ole herännyt tähän viikkon vieläään.... Viikonlopun leiri oli rankempi kuin tavallaan osasin odottaa,toki hirveen kiva,eikä sisällä tarvinnut juuri olla,koska säätkin suosi.Itse vähän varoen menin jalkani takia,mutta melko hyvin kesti kummiskin.Mutta oli se semmoinen repisy kumminkin,1,5 vuorokautta ja kuudet petivehkeet petaus ja poisto.Sunnuntai ja maanantai-iltoina kyllä väsyttänyt,mutta itseäni riivannut samaan aikaan nukahtamisen vaikeus,joten lepääntyminen ollut sitä ja tätä sitten yön aikana.Jospa tässä ehtisi elbaantua viikonloppuun mennessä,niin jaksaisi sitten nauttia laatuajasta miehen kanssa :) Kivoja suunnitelmia on. Tänään on Ipanan eka kerhopäivä uudessa kaupungissa ja uudessa kerhossa.Hän jäi kuin vanha tekijä sinne,kuinkas muuten.Ennen kerhoon menoa käytiin päästämässä minun vanhemmat taas riehumaan meidän vanhaan kotiin.Voi hyvänen aika sentään,kun vanhukset sinne väkisin haluaa mennä,auttaahan he haluaa mutta kyllä se nolottaa,todellakin!Suurella kiitollisuude...
Valoja ja Varjoja. Elämän vuoristorataa yrityksin pysäyttää se joku hulluus, mikä asui perheessä, joka tuhosi meitä kaikkia. Tarina täällä loppuu siihen hetkeen kun entinen elämänikin loppui. Kun se hulluus loppui, lopullisesti.