Elämäni Helminauha,eli "entinen elämäni"

Kyllä tässä on taas kaikkee nähnyt.Koitetaan vetää tätä arkea,mutta herran pinnaa kiristää saikku jota jatkunut jo 5-6vko ja vielä olisi toukokuu saikkua.Minusta olisi muuten ok että on kotona- voisi siis käyttää ajan hyväksi,remppailla,olla kahdestaan kun on Ipanan päiväkotipäiviä- mutta kun se pilaa fiiliksen aina silloin kun ollaan koko perheen voimin tilanteissa.Niin ja osaa se prkele pilata tilanteet vaikka oltaisi vain kahdestaankin.Niinkuin tänään. Olen ollut siitä viimeisestä big bängistä saakka hyvin vaitonainen.Ollaan kyllä duunattu kotona juttuja eteenpäin,mitä on pitänytkin,mutta muuten olen ollut omissa oloissa ja aika hissuksiin.Ei mulla ole asiaa.En haluu istua sohvalla vieressä,vaan olen toisessa nurkassa.En halaa,en anna suukkoa,enkä anna suukottaa kuin poskelle.Kaikki muu tuntuu valehtelulle.Mietinkin tässä tällä viikolla,että herranjumala miten tunteeton olen!Onneksi mulla on maanantaina psykan aika,jolle voin ihmetellä tätä olotilaa. -Enää ei satu sydämeen,muttei tu...

Alkaa taas hermot paukkua,nyt ihan eri asiasta kuin se mun perinteinen ;) Lapsi ja hänen koulunkäynti ja kaveritilanne. Häntä ei ole otettu porukoihin koko tänä aikana mitä olemme täällä kylillä asuneet,ja tästä sitten alkuun tuli hänelle fiilistä syrjimisestä ja sitten siihen alkoi liittyä myös tietentahtoista kiusaamista- nimittelyy,mollaamista,yksin jättämistä....välillä kuului kotiin saakka että on tönitty,potkittu (koulumatkalla) ja juuri saamani tiedon mukaan koulumatka ei enää kuulu koululle,vaikka koulun tapaturmavakuutus kattaa koulumatkan. No nyt sitten maanantaina muksu tulee koulusta ja iltapäivän mittaan valittaa olkapäätään.Sanoo että kaatui leikkialueella.Olkapää vaivaa illallakin muttei hoksata antaa kipulääkettä kun ei vaikuta niin kipeälle. Eilen tulee ahdistuneen ja sulkeutuneen oloisena koulusta,valittaa nyt niskaa.On hyvin itkuherkkänä ,mutta jotenkin saan asian avautumaan,ja juttelemme.Hän puhuu vain kiusaamisesta,minä puhun siitä,ettei kiusaajien kanssa pidä velj...

Mun mies on,en osaa nyt sanoa mitään termiä tähän,mutta jotenkin epävakaa ja arvaamaton.Sillä alkaa hermot "kinnata" aika helposti ja sen alkaa nähdä sen käytöksestä.Se kohdistaa sen käytöksensä ensisijaisesti lapsiin,on niille kiree,ärhäkkä,pelottava,ankara,ohjaile kovakouraisesti jne.Minä äitinä sitten siihen puuttumaan,mikä on tälle kuin punainen vaate.Perustelen puuttumista sillä,että minä voin hoitaa tilanteen,esim kun joku muksu kiukuttelee ja jumittelee,ja herralla alkaa päässä kinnata se...Mutta ei käy.Kun uskallan sanoo että nyt sitten piisaa,tai muuten koitan saada lapsen tukalasta tilanteesta pois,niin tämä on useassa tapauksessa se alkusyy.Mikään järkiperuste ei mene läpi,suuttuu vaan enemmän ja alkaa sitten riehua.Usein uhkaa lähdöllä ja on meidän yhteisen elämän aikana lähtenytkin useita krt,nyt viime kesän jälkeenkin,jolloin oli jopa 2vko poissa,sen jälkeen varmaan viidesti lähtenyt.Ne on ollu mulle kauheen traumaattisia kokemuksia ,sellainen väkivaltainen pois...

Nyt on ympäristössä niin rasittavaa energiaa,että ei meinaa millään jaksaa.Ei mitään näkyvää sinällään,mutta kuitenkin on.Häiritsevää.Harmi että se on oman kodin sisällä,siitä on omatoimisesti hankala hankkiutua eroon.Siksipä en jaksa asialle tehdä mitään,koitan vaan puhista ja puhkua ja hoitaa itseäni jotenkin (hirveän vaikeaa koska olen kaikkineen ihan tukossa) että saisin pysyttyä valoisissa fiiliksissä kumminkin. Sain nyt sentään lopputuloksen mietintöihini koskien jatkosuunnitelmaa olkkarin Stage 1 jälkeen. Eilen myin runkopatjat alta,ja viime yö sujui lattialla pelkillä patjoilla- joo oli hiukan kova alusta,mutta toisaalta ei ollut runko kipeä aamulla.Eli,mikä nyt on sitten mitä,oliko runkopatjat jotenkin liian joustavat,vaikka puolikiinteät olikin,vai onko se tuo petauspatja,joka myötää aivan sikana- pitäisi siis olla hyvä,ainakin ihan hiton kallis oli silloin kun se ostettiin,250e taisi olla.Semmoista "muisti vaahtomuovia" tai jotain.Uusivat mallistonsa Ikeassa,mutta ...

No nyt se on verhotettu!!! Mies osas ostaa oikeat verhot (nimen perusteella joo) Ikeasta,kustansi huikeat 14 euroa.Ihanat,mä tykkään! Tällaisen kranssin osti itse Ikeasta niinikään Tuolla se nyt on seinällä,ja tosiaan runkopatjat lähti alta.... Sängynrunkoa tässä metsästelen ;) Jottei hommat vaan loppuisi kesken.

Ihmeellinen elämä,en minä muuta voi sanoa.Tuntuu että 10 päivää sitten kun viimeksi kirjoitin,oli niin erilaista,tai vielä kahdeksankin päivää sitten.Sitten taas tapahtui. Noh,minähän olen tottunut,valitettavasti,mutta nyt jotenkin nousi aiempaa voimakkaammin kysymys,että mitä hittoa.Oikeastikko tämä on mun normaalia elämää?Tämä tapahtuma loukkasi minua enemmän,kuin muistan minkään vähään aikaan loukanneen,todellakin henkinen luottamuksen totaalituho,ja arvostuksen alasajo. Tyylilleni uskollisena koitin taas keräillä itseni siihen kuntoon,että pystyn jatkaa. Silloin viikko sitten,näihin aikoihin,alkoi tapahtumasarja,joka söi suuren palan pois mun luottamuksesta.Siitä luottamuksesta,joka ei varsin vahva ole ollutkaan aikoihin,kiitos erinäisten muiden tapahatumasarjojen tässä vuosien varrella. Viikko sitten selviytymiseni alkoi siitä,että napsautin naamani peruslukemille,ilmeettömäksi,tunteettomaksi kytkin sisimpäni,ja toimin kuin robotti.Näennäisen rauhallisesti laitoin itseäni lähtökun...

Taas samaa shaissee... Mä koitan jaksaa muistaa,mutta ei,en mä muista,mitä on tapahtunut,miksi milloin...ajattelin että alan pitää kirjaa,mutta eipä oo paljon kirjoittamista kun en muista :( Kysyin äidiltkin,sekun aina sanoo muistavansa ja kauhistelee mua kun en muista.Mä en jaksa muistaa! Nää viimeisimmät muistan. Tappelu rahasta.Totesin jälleen kerran hänen "haaveiluunsa" mummolansa ostosta että "onneksi ei ole 300 000 rahaa,eikä maksukykyä että saisi ees lainaa"  Tästä seurasi se,että hän alkoi syyttää minua etten ole hoitanut hänen loppu velkojaan,jotta hän sais luottotiedot takas (se että maksoin suhteen alussa omista rahoistani 5000e hänen velkojaan ei merkkaa mitään koska ei hän sitä pyytänyt...) mutta nyt on kyllä minun syy kun en oo näitä loppuja maksanut.Ajoin autoa ja pelkäsin milloin alkaa riehua,joten vastailin tyrmistyksestäni huolimatta tosi neutraalisti.Jos hän olisi ollut kuskina,olis voinut tehdä sen miten on tehnyt joskus kun on halunnut pelotella...

Eilen piti vielä iltahisiksi kipaista Ikeaan särkemään nilkkansa.Juurikin niin,loistavaa. Tänään olenkin ollut koko viikonlopun mesomisesta niin väsyksissä/lötkö,että menin aamulla takaisin sänkyyn vietyäni amiksen ja eskarin,ja syötyäni aamupalan.Ymmärsin vasta eilen ystäväni kanssa juteltuni,että minun lepääntyminen ei tapahdu pelkällä sohvalla istuen,vaikkakin kotona olisi pelkkä Ipana.Ja tänään sitten ymmärsin ,että minulla on vielä pari viikkoa mahdollisuus oikeesti levätä päivällä,kun mies saikkuilee.Hänellä on jo valtuudet käyttää kättään,joten pärjää kyllä niinäkin päivinä,kun Ipana on kotona...Ja minä päätin systemaattisesti kieltäytyä minkään valtakunnan reissuista muutaman päivän verran,ellei ole aivan pakko. Olikohan tuo nyt lauantai aamu lie,kun heitin ilmaan ajatuksen hermoparantolasta.Muistan nimittäin lapsena kun jossain vanhoissa leffoissa taikka ohjelmissa puhuttiin hermoparantolasta.Se on ehdottomasti kivempi nimi psykiatriselle osastolle tai vastaavalle,"mielis...

Nyt on kesäläskit autoon,ja alumiinivanteet,voi hyvänen aika sentään.Ukko sai toiveensa täytettyä,ja mulle edellä mainitun setin,jotta voi hyvillä mielin periä minun auton kesägummit itselleen.Menihän se noinkin,mutta  ilman vääntöö ei tästäkään selvitty (lol,sarkastisesti) Ihana tapaaminen perinteisessä treffipaikassa "puolimatkassa" vanhempieni kanssa.Mukana oli eilisen synttärisankari,ja vastassa tämän päivän synttärisankari-pappa :) Oi että millainen tarina liittyykään tähän pojan ja papan synttäripäiviin,ja vallankin pojan syntymäpäivään vrt laskettuaika... Meillä oli siis ohjelmassa siellä puolivälissä ensin oltiin sisäleikkipaikassa Ipanan kanssa,sitten hiukan kierreltiin kauppoja,sitten syötiin,ja sitten mentiin pihalle perinteisille kevätkahveille leikkipaikan pöydän ääreen.Siinä leikkipaikalla Ipanakin viihtyi hyvin,malttoi syödä kakkuakin välillä liukumäenlaskun ja kiipeilyn lomassa.Aurinko helli meitä valolla ja lämmöllä,oli tosi ihanaa olla siinä. Ipana väsyi kyl...

Perjantai! Vihdoinkin! Jo sitä on odotettu! Takana hillitön menoviikko,niin paljon ollut muistettavaa ja tehtävää että voi hittolainen.Ja tänään on perjantai. Eräs nuori herra on odottanut tätä päivää,aktiivisesti varmaan vuoden alusta.Päiviä alettiin laskea kuukausi sitten,ja nyt se on: 18v! Onnea Onnea Onnea,kolmas muruseni! Äiti kyllä tuotti pettymyksen ilmiselvästi,kun ei ollut kakkua laittanu,ja myönnän,harmittaa itseenikin :( Huono mikä huono. .... Muistelin omaa 18v päivää.Se oli tavallinen koulupäivä opiskelukaupungissani,taisi olla keskellä viikkoa lie.Postissa tuli onnittelukortti vanhemmilta ja viikonloppuna he sitten tulivat kakun kanssa käymään synttäreillä.Muuten ei tainnut tapahtua mitään suuria mullistuksia,ei tuntunut yhtään sen kummemmalta hyvään eikä huonoon suuntaan.Mutta juu,sitten sai sen kaiken tehdä laillisesti,mitä oli tehnyt laittomasti siihen saakka :P ups. Tänään oli muutenkin lasten jakelupäivä.Kaksi lähti pohjanmaalle ja kaksi isilään.Se toinen isilään men...

Kyllä tuo miehen sairasloma tuntuu sekoittavan koko huushollin elämää.Ei ole omaa rytmiä nyt yhtään,ja kaiken ajan viettää toisen kanssa.Onhan se vaihteeksi kivaa niinkin,mutta yhdessä me saadaan aina jotain kaliita ideoita,ja kydään säästämässä ja niin edelleen.Saikun aikan ollaan päästy jo kahdesti "ulos" syömäänkin kahdestaan.Tällaista tämä yhteiskunnan elättien elämä tällä hetkellä. Ipanan päikkypäivien epätasaisuus huvittaa.Joillain viikoilla tulee kolmekin hoitopäivää,toisena yksi.Nyt kun isi on kotona,Ipanakaan ei haluisi lähteä.Hän viihtyy yllättävän hyvin yksinäänkin,pitkiä aikoja,toisinaan sitten tarvii leikkikaveria näihin keskusteluleikkeihin,kuten eilenkin,saunassa ;) Hänellä oli Zoob-paloista rakennettu "popottikus" (vrt.sportagus) ja minä sain pilotti duploukon ralliauton kera omaksi leikittäväkseni.Ihan hyvän leikit siellä saunan ylälauteilla saatiin.Eskarilainenkin liittyi joukkoon mukaan jossain vaiheessa,ja sitten Karhunpennut halusi kylvyt.Meillä...