Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2015.

Palanen uutta olkkaria

Vitsi mä rrrrrrrakastan tota Hemnesin tv-tasoa!! Kattokaa nyt kuin söpösti se käy tohon! Joo leffasunnuntai menossa,ja kone on laitettu rumasti tohon (normaalisti hdmi-piuha menee takana eikä tossa edessä) mutta pakko oli nyt räppästä kuva kumminkin. Edellinen tv-taso aka.senkki haettiin tänään,jee! Ostaja oli tyytyväinen,aikoo tehdä sille sen,mitä itse suunnittelin,eli maalata valkoiseksi.No mutta mulla on muitakin proggiksia ja se kalu oli aikansa täyttänyt mun kotona,niin että oli aika jo vaihtaa vähänn ilmastoo. Mutta näin,pikku hiljaa muutetaan kotia,koska nämä nurkat ei tästä lavene,joten kaman on vähennyttävä.

Miksi virvot?

Jälleen yksi perinne,jonka tarkoitus on aika tuntematon useimmille virpojille. Monena vuonna olen hampaita kiristellen seurannut tätä vouhotusta ympärillä,milloin on täysin tuntemattomat lapset tulleet soittelemaan kelloa,ja milloin omani ovat hinkuneet virpomaan. Koitan avata asennettani,joka on tosiaan aika kielteinen ko.toimenpidettä kohtaan. Siis,miksi virvot? Esitin omille lapsille ukaasin,että heidän on selvitettävä virpomisen taustat,ja kerrottava,mikä osa niistä on se,miksi he haluavat virpoa. Oletettavasti ainoa syy olisi ollut ilmaiset pääsiäismunat. Tästä syystä minun ajatusmaailmassa kyseessä on kerjääminen,ja vaikka tässä ei rahassa kylvetä,olen sitä mieltä,että kyllä minä omat lapseni "munissa" pidän,kyllä talo tarjoaa. Toinen seikka mikä on todella närästänyt,on se,että muksut jotka lähtevät virpomaan,saattavat oikeasti pahimmillaan tulla pelkän kalun pajunvitsan kanssa ja normivaatteissa.Olen nolona heidän puolestaan.Siksipä siis omille kersoilleni on ollut eh...

Hulluus! (referoitu viikkoni siis)

Se on minun alaani! Useimmiten ehkä,kai,positiivinen hulluus.Niinkuin nytkin,kun totesin että alampa tässä joutessani tyhjentää kämppää liioista huonekaluista ja muustakin roinasta.Nyt on useampi huonekalu jo lähdössä,ja avot miten tuntuu kivalle :) Jospa alkais "ilma kiertää" tässäkin talossa!Rahallisesti tämä ei leiville lyö,mutta ööö,kuka siitä rahasta niin piittaa?Kun sitä on,sitä voi käyttää ilostamiseen elämisen  lissäksi ja kun sitä ei ole,niin sitten keskityttään olennaiseen.Pikkuinen extra mikä tästä tulee...uskon ettei ole sijoitusvaikeuksia ;) Meitin isäntä teloi käpälänsä töissä,ja odottaa nyt jänteen korjausleikkausta sairaalassa.Meillä on siis ainakin 50% buustattu iltahulabaloo täällä.Teinit vähän ohjaa yläkertaa,eräille velipoijjiille meinaa vaan tulla tappeluu koko ajan,joten tunnelma on vähintäänkin kiusallisen raskas. **** Koettu välikuolema ja yöunet,kiitos tästä hetkestä ja melkein virkeistä aivoista. Nyt siis koululainenkin kotosalla eilen alkaneen vatsa...

I love my home!

..mutta en kyllä laittaisi niitä mauttomia HOME kylttejä seinilleni,se on jotenkin kamalan irvokasta,vallankin ottaen huomioon suomenkielisen merkityksen.No joo,olen outo,mutta niin onnellinen :P Juu,laitan pari kuvaa kotoa.Sain ne vaihteeksi raivattua siihen kuntoon että kehtaa kuvata.Keittiö koki hieman muodonmuutosta sillä välin kun mies oli kasaamassa meidän kissatarhaa ulkona.Kun hän meni ulos,sanoin ,että menen vielä vähän pötköttämään,koska kroppa oli jotenkin hitsin kankeana yön jäljiltä.Ensinnäkin heräsin siihen,että mua sattui unessani selkään,ja selkäkipuunhan mä heräsinkin.Lisäksi olin aikamoisia pelottavia actionunia muutenkin katsellut,ja täytyyä sanoa,ettei siinä kauheen levollisena herää,jos on unissaan saanut pelätä henkensä edestä.Noh,joo.6.30 oli kello kun Ipana halusi herättää minut.Sanoin,että herätä iskä ja hänhän herätti.Iskä oli mennyt klo 20 nukkumaan,minä sen sijaan yritin myös,mutta erinäiset syyt häiritsi,mm se,että yksi kissa oli päässyt kävelylenkillä kark...

Jaaha,että tällaista fiilaria sitten pukkaa...

Aamulla ehdin olla vähän virkeä hetken.Vähän virkeä,niin että ei ollut havaittavissa yhtään nuupahtamista,väsähtämistä tai muutakaan.Luulin että selviän tästä päivästä ilman tätä väsymistä ja pään sekavuutta,mutta ei-eipä ei sitten. Homman nimi on siis se,että ilmeisesti aamupala nostattaa mulla sokrut,ja sitten oon ihan pimpeli pompeli.Myönnän että olen ollut ihan hiton huono diabeetikko sen suhteen,etten ole mittaillut arvoja.En tiedä miksi sekin on niin vaikeaa.Luotin siihen että paastot lähti pysymään kunnossa,että ne myös pysyy,ja oletin,että aamupalan jälkeinenkin pysyy aisoissa koska paasto pysyy.Vähän voisi olon perusteella sanoa,että juu ei pysy.Mutta olihan mulla hetken ihan hyväkin olo. Tästä seuraa tietenkin mielen alennus (toim.huom. tahallinen huonoa kieltä oleva sana) Ipana on päiväkodissa,joten senkään puolesta ei tarvi olla nyt pahalla mielellä,etten jaksa hänelle tarjota virikettä taikka ulkoilla.Joten masentelen muuten vain. Aamustahan se alkoi...kun huomaa,että jala...

Mom´s Vlogging time!

Minä päätin,että nyt on mun kirjoitusaika.Päivällä kun ajelin autolla (mun hyvät ajatukset syntyvät usein autolla ajaessa) nousee aina hyviä kirjoituksen aiheita.Mietin esimerkiksi sitä,että kirjoittelen monestikkin tylsää kerrontaa meidän päivistä ja muista pösseistä jutuista.Muistan kun mun lukioaikainen äidinkielenopettaja,joka muuten sanalla sanoen ole helevetin ruma,mutta jostain käsittämättömästä syystä hiivatin karismaattinenkin,eli tämän ajan sanoilla ilmaisten-"panisin",käski yltää analyysiin   kirjoituksissa.Joten minun korvissani kaikui jälleen sana analyysi,josta olen juurikin jutellut eräälle tuttavalle,että semmoisia sitä ihmisen pitäisi elämänsä eri osa-alueista tehdä. Ja olenhan minä tehnytkin. Oma kovalevy savuaa,kun tiedostot pyörii päässä hakien optimaalista paikkaa ja lopputulosta. Sehän se minun riesani onkin,että pyrin aina parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.Minulle ei käy,että joku on "sinnepäin",se vaan on sovittava minun sielunimaisema...

Leffalauantain iltafiilareita

Niinkuin tuossa kirjoitin,fiilikset meni ihmeellisesti matalaksi,kun oltiin kotiinpäin tulossa.Mietin jälleen,että miksi tuo mies viitsii olla minun kanssa.Mun kanssa moni juttu on niin vaikeaa.Tämä saakelin alati paheneva liikuntavammakaan ei mieltä ilahduta.Nyt kun oltiin liikenteessä ja oli paljon ihmisiä tietnkin leffailemaan menossa ym,niin siinä ehti katsella ihmisiä ja miettiä kaikenlaista. Kauniita ihmisiä,jotka liikkuivat huolettoman näköisesti,ja ilman vaivaa.Siis liikkumisen vaivaa.Sitä pitää itsestään selvänä kunnes sen menettää taikka pikku hiljaa alkaa menettämään.Olen selkeästi vähentänyt ihmisten ilmoilla liikkumista sitä mukaa kun tuo liikuntakyky on heikentynyt.Rappuset on tuskaa,niitä köpötetään askelma kerrallaan,alas varsinkin.Ensin vasen jalka ja sitten oikea siihen viereen.Neljännestä kerroksesta laskeutuminen vie kauan.Tänään oli polvella hyvä pv,ja pääsin kävelemään neljänteen kerrokseen melkein vasen-oikea tahdilla,kun oli kaide,josta otin tukea tälle nousulle...

Hyvää leffalauantaita

Nyt se on nähty,Luokkakokous! Ihan tajuttoman hauska ja kreisi leffa,jossa sai nauraa älyttömästi! Macanenan Exstasy-päinen versio oli kyllä mainio. Apuva :) Oli kyllä hauskaa. Ipana oli Isolla siskolla hoidossa,ja silläkin oli ihan kivaa. Isillä oli kivaa kun kaupan kautta kotiuduttiin,ja sai ostaa uuden poran (joo en tajua miesten viehtymystä työkaluihin) Ja mulla on kaiketi muuten vaan kivaa,vaikka jostain syystä omituinen ja surumielinen ajatus hiipikin matkalla kotiin mieleeni. Kaksi tenavaa jätettiin kotiin siivoamaan,koska eivät halunneet lähteä isoon cityyn siksi aikaa kun mekin siellä leffassa oltiin. Keskipoikien huone oli duunattu uuteen kuosiin matolla ja verholle,tosi jees!  Vallilan Jaffa Muuten valtakunnassa kaikki hyvin ja elämä jatkuu. Mua itkettää. Olen kai iloinnut tänään liikaa?

Perjantai 13.päivä,jee mikä Onnen ja Ilon päivä!!

Kyllä on ärsyttävän tiukkaan juurtunut tuo pelottelu tästä päivästä.Ihmeellisiä kummallisia menneiden aikojen uskomuksiin liittyviä. Siis tottakai numero 13 luo oman energiansa tähän päivään,mutta niin se luo joka tapauksessa,oli se viikonpäivä siinä kohtaa mikä tahansa. Minä olen tullut äidiksi ekaa kertaa 13. päivänä,joka tarjoittaa sitä,että lapsellani on väistämättä synttäreitä joskus ollut perjantaina 13.päivänä. 13 on minulle sellaienn jännä muutoksen energialuu,se on ns epäsymmetrinen luku,pariton,siitä muodostuu aina epätäsmällinen kuvio,millaisia vain elementtejä käyttää sen "rakentamiseen".Tai ei ihan- siitä saa ainakin 13 palikalla ympyrän muotoon asetellun, monikokulmion?En nyt jaksa laskea.Mutta kumminkin,se on ihan ystävällinen luku minulle :) Viikonloppu alkaa,vapaus koittaa, laulaa Robinkin. Kolme muksua lähtee isäviikonlopulle tänään niin,että isä hakee heidät.Tää on ihan ennenkuulumatonta,mutta tietty kivaa lapsille vähän erilailla matkustaa,kun isän työauto...

Oi nämä mun heilahtelevat tunteeni,oi!

Miten osaisin kuvailla edes tätä? Tärisevää iloa ja onnea,niin että tunnen tutinan käsissä ja värinän rinnassa.Niin että se on likipitäen häiritsevää ja ahdistavaa.Niin että siis,mille minusta tuntuikaan???? Ihan sekavan pölhön helpottunut ja vapautunut olo,voi tätä autuutta kun tällä kauniilla hetkellä tunnen,että mun elämä on tasapainossa juuri nyt,ja seuraavaa hetke ei edes mietitä koska kuka siitä olisi kiinnostunut edes. Mulla on ollut tänään "vapaapv",Ipana on päiväkodissa.Aamupv meni reissatessa isossa cityssä tyttären kanssa,ja kun tulin kotiin,iskin luurit päähän ja aloin kuuntelemaan musiikkia. Se kaikkia alkoi kun päässäni alkoi soida biisi Rakastan elämää.Etsin sen tubesta,ja kuuntelin.Georg Otsin esittämänä. Tässä välissä soinut taaskin Vain Elämää-biisit,ja nyt mun sisimpäni jumahtaa tähän,Paula Vesalan esittämään Elegiaan..oih ja voih,miten minun sydän parkaani revitäänkään tänään.Kovia tunteita risteilee sisällä,vaan kukaan ei pysähdy kertomaan  mulle miltä tu...

Kissataxi täällä moi!

Aamu alkoi aika kiinnostavasti.Siis sen jälkeen,kun sain heitettyä eskarin ja amitsun kouluun.Piti ottaa kiinni meillä hoidossa ollut kissuliini,jotta palauttaminen omistajalleen onnistuisi samalla reissulla kun meidän oma pikku paaholainen käytetään ekaa kertaa eläinlääkärissä.Pikkuinen sai tyytyä maatkustamaan peräkontin penkeillä laatikossa valjailla sidottuna,kun hoitokissu sai kissakoppamme,sen ainoan.Mutta hyvin meni matka!!!Pikkuinen pääsi sitten koppaan,kun jätimme hoitokissan pois kyydistä,mutta siis aivan uskomaattoman tyynesti hän otti autossa olon,ei siis yhtään kitinää taikka miukumista kuulunut,ja eläinlääkärin odotushuoneessakin oli niin rauhassa kopassaan.Kertakikkiaan ylpeyden aihe "mammalle" ! Kukapa sitä ei lapsistaan ylpeä olisi ;) Pikkuinen sai siis rokotuksen ja uuden ajan sterilisaatioon kuukauden päähän.Reissu oli oikeen hyvä,jopa ennen kissan luovutusta tapahtuneet treffit onnistui,vaikka minuuttiaikataululla mentiinkin- saatiin kaupat tehtyä,minä sai...

Viikko alkaa sairaslomalla

Karhunpennut sairastaa,eli olivat täällä minun ilona kotosalla. Tai no,ei ne enää sairasta,eilen molemmat oksensivat muutamaan kertaan,muulla perheellä ei oireita,paitsi mahassa kurlutti minullakin. Tänään ne on olleet kyllä ihan iskussa,on jaksettu riehuakkin ja hiukan tapella.Leikkien kerääminen sen sijaan ei kiinnstanut millään muotoa,ja ihmetys olikin suuren suuri,kun pidin pääni ja käskin kerätä roinat pois lattialta. Alakerta on minun tilaani.MINUN.Samperi sentään,tässä kämpässä on oltava paikkoja,jotka pysyy sen verran siistinä,että ilkeen olla.Ja kun alakerrassa on vain makkari,keittiö ja olkkari (no eteinen ja khh tokikin,ja vessa,mutta niistä nyt viis) niin haluan että em.paikat on siinä kuosissa,että voin nauttia olostani rauhassa. No,jonkun inspiraation sitten sai tuo eskari karhulainen,ja ilmoitti yläkerrassa että hän pesee vessan lavuaarin ja sitten kun se oli pesty niin ilmoitti pesevänsä vielä pöntönkin.Olin että no ookoo,kiva että sulla on hommia :) Sitten hän tössötti...

Huh hah hei ja oksua pönttöön

Sunnuntai aamu valkeni niin ikään aikaiseen,kuten eilinenkin.Tosin tämän aamun herätyksesä olis ollut toivomisen varaa- Ipana yrjösi sänkyynsä ja sitten kömpi meidän sängyn puolelle ja oksensi siihen.Eipä tarvinut miettiä mitä alkaa tekemään. Sittemmin oksennettiin sohvalle ja rahille,ja Luojan kiitos niissä on pestävät päälliset. Ei ne oksut aina voi kippoon osua. Karhunpennut vasta sairastaa,saas nähä tarttuuko koululaisiinkin. Mä näemmä teen kirppisostoksia netissä.Ihan vahingossa,kun halvalla saa.Kuomat ens talveks 3e Vikingin välikausikengät 6e (samat jotka ostettiin 60!! eurolla Ipanalle viime syksynä) ja Ikean Bestå kaappi,kun halvalla sai.En ihan tiedä mihin sen laitan,mutta koska säilytystila on kortilla,uskon että se paikkansa kyllä löytää. Nyt olisi kyllä hyvä saada nuo muutamat omatkin romut myytyä eli jatkettava lapsensänky patjalla ja lakanasetillä ja Peg Peregon laatumatkarattaat -kysele jos tarvetta on! Niin,missä se aurinko nyt on?? Meidän huudeille luvattiin aurinkoa,...

Tassutellaan viikonloppuun

Eka viikko loman jälkeen oli raskas,kuten olettaa saattaa.Ipanalla oli kaksi hoitopäivää loppuviikolla.Kaikki olivat eilen NIIN valmiita alkamaan viikonlopun. Mulla on vaan hassun hyvä olo,en huomannut nyt edes pms:stä johtuvaa suurta,tai edes keskissuurta,vitutusta taikka ahdistusta,mikä on todellakin hienoa.Toisaalta se lisää koko kuvin tulkintavaikeutta,koska muuttuja ei pysykkään samana kierrosta toiseen.Mutta se siitä,pääasia että olo pysyi suoraansanoen siedettävänä.Levottomuus on vaivannut jooinakin iltoina ja häirinnyt unia kylläkin. Viikonloppu alakoi meillä 6.30 -siis aiemmin,kuin arkiaamut!! Ihan eppää :D Mutta eipä siinä sen ihmeempää,nousin Ipanan kanssa ylös surutta,koska oma vireyskin oli jo hereillä.Kohta yläkerrasta tuli vahvistusta,ja minäkin hetken elbailin sohvalla kunnes puuron keittoon menin.Samalla kun puuro padassa porisi,tyhjensin tiskikonetta ja täytin mitä oli kestynyt tiskipöydälle.Mieskin iinä heräsi,vaalitti että tv oli huutanut,vaaikka mielestäni sen kyll...

Asiaa autostani :)

Auto on minulle tärkeä kulkuväline.Se on mulle vähän kuin invamopo,mutta sillä ei voi ajaa lähellekkään päiväkotia,eikä edes invapaikalle,koska en ole jaksanut selvittää,saisinko sellaista lupaa.Sen perusteella miten vaikeaa joskus on kävellä,luulisin saavani sen/olevani oikeutettu. Tämä auto tuli mulle joulukuussa 2013.Itsenäisyyspäivänä.Hain sen entisestä kotikaupungistani mieheltä,joka ei selvästikkään ollut arvostanut sen sulokkuutta.Tämän sulokkuuden kylläkin ymmärsin vasta sen jälkeen,kun meistä oli tullut kamut.Vaikka entinen autoni oli ollut iso juoppo,tuntui tämäkin alkuun vaikealle hallita.Se tottumus nääs...Ja se tuntui kaikkine ominaisuuksineen niiiiin hienolle. No jokatapauksessa,autoni on minulle liki päivittäinen käyttötavara.Nyt talviaikaan se lähtee heti aamukierrokselle kuskaamaan minua ja 2-3 poikaa.Talvella lämmitin sitä melkein säännöllisesti,ellen sitten unohtanut tolppaan säätää oikeaa aikaa,enkä jaksanut enää sängystä nousta sitä säätämään.Mies tosin saattoi sää...

En ole enää Äiti-Iloinen

Oho. Eipä pitänyt näin kauaa lomailla blogista,vaikka lomaa olikin viime viikko,lapsilla ainakin. Vietettiin kyllä oikeastaan ihan kiva loma,ma-ke reissuiltiin ja tapasin ihan törkeän pitkästä aikaa kahta ihanaa ihmistä,ja ihanaa oli huomata että kyllä ne sydämet sykki edelleen samaan tahtiin,vaikka aikaa olikin kulunut :) Keskiviikko iltana palattiin kotiin ja perjantaihin saakka olikin hulinaa,kunnes taas osa tenavista meni isiviikonlopulle.Me loput sitten taidettiin tuhlata puolen kuun rahat kahdessa päivässä? Uusi viikko valkeni visiitillä psykiatrisen sh:n luona.Minusta alkaa enenevässä määrin tuntua sille,että mun diagnoosi on vain "liian raskas elämä" "paljon kuormitusta menneisyydessä" "liian vaativa" jne.Mutta niin,eipä se haittaa,en minä oo dignoosin nälkäinen,kivempihan se olis olla jaksava ja kestävä ja iloinen ja siis terve.Mutta tällä hetkellä en ole enää Äiti-Iloinen,mikä olen ollut aina numero seiskaan saakka.Lapsi seiskaan siis.Olisi pitän...