Elämäni Helminauha,eli "entinen elämäni"

Hei! Olen liittynyt Bonuswayn käyttäjäksi ja haluaisin kutsua sinut mukaan. Bonuswayn avulla saat bonusta verkko-ostoksistasi suoraan pankkitilillesi. Liity suosittelulinkistäni ja saat 10 euron liittymispalkkion ensimmäisestä ostoksestasi. Liity tästä: https://www.bonusway.fi/?r=2949417&i=14257 Terveisin, Marika kiurunmarika@gmail.com

Nikke Ankaran biisi ja Samu haber lauloi tän vain Elämää-ohjelmassa. Mutta ei se ollut mun asia,vaan  että trallala-la-lala-laa, siis on hyvä että on perjantai. Nelikko lähti taas Manseen,tai no yksi niistä jäi jo Kangasalle, vanhalle kaverilleen kyliin. Minä jatkanut kahta proggista, jotka muuten näemmä aloitin yhtä aikaa, tral-la-la-lala-laa, siis karmee kaappien siivous ja järkkäily ja tuho ja hävitys ja myynti ja ja ja, sekä siis ns. sokerivieroitus. Olen saanut paljon hyviä neuvoja kavereilta Facessa, kuinka kannattais toimia, kuinka lähestyä tätä keissiä, jonka suurin hidaste on minun itsehillintä. Tai sen puute kenties. Tai oikeastaan minun armoton sokerikoukku ja herkkuperseisyys ja mukavuudenhalu. Siinäpä ehkä pahimmat vikani tällä saralla. No huomasin jo eilen kun voimat alkoi piiputtaa kertakaikkiaan siitä ssyystä, kun paahdan pitkin kämppää kuin aropupu kuskaten kamoja paikoilleen taaikka tuonne ovenpieleen, josta niiden olisi syytä hivuttautua ovesta ulos, tav...

Viikonloppu helli todellakin kelien puolesta. Me vietettiin periaattees vko tuolla terassilla/takapihalla- lapset kävi uimassa ja tulivat sit uikkarisilleen hyppimään trampalle ja oleskelemaan aurinkoon. Rasvaa sai läträtä nahkoihin urakalla. Vapautunut fiilis jatkuu päätökseni suhteen. Se oli oikea, ja samalla kun se opetti minua laittamaan asioita oikeille tärkeysjärjestyksille, ja myös näytti kuinka paljon oikeasti tykkään tästä paikasta. Pitää kai ensin melkein menettää, että tajuaa sen arvon? Meneekö se noin myös ihmissuhteissa ,ja vallankin niissä? Koska muuttoa ei tullut, mutta pakkaus ja tavaroiden hävitys inspis ei hävinnyt minnekään, päätin myydä pari lipastoa :D Kuulostaa ihan minulle ;) Toinen lipasto lähti nuoremmalta tytöltä, ja sekös sitten aiheuttikin "pienoisen" kaaoksen siellä hänen huoneessa, koska menin sitten tietenkin ohjaamaan ja laittamaan taahtia hommille, joista ei olisi kylläö mitään tullutkaan ilman apua ja ohjausta, ja totesin kuinka paljon o...

Tänään tein kuitenkin raskaan päätöksen olla ottamatta ja tekemättä sopparia siitä asunnosta. Ja täytyy sanoa, päätös on oikea. Helpotus kertoo sen. Aloin nimittäin ahdistua siitä, että se nyt kumminkin, vaikka olisi ollut uusi pinnoiltaan ym, olisi tarkoittanut ahtaampaa asumista. Me muutettiin tähän kotiin siksi, että tarvitsimme väljyyttä ympärillemme, ja nytkö olisimme palanneet kahta ahtaampaan? Kyllähän minä siihen olisin pystynyt, saanut kamat laitettua jne, mutta jos ei ole ihan pakko, niin what´s the point? Torstaille oli sovittu allekirjoitustilaisuus. Hassua kyllä, minulle tarjottiin kahta ilmaista teatterilippua torstaille, tismalleen samalle kellonlyömälle. Merkkikö? No aika sopivasti synkronoitui tämä tilanne minulle, joten olihan se otettava aika-lisä ja mietittävä. Siirsin ajan maanantaille. Torstain ahdistelin itseni kera asiaa, ja tänään sitten purskautin sen ulos, ja kaikki vedetty takaisin, paluu lähtöpisteeseen. Mutta ei ihan kumminkaan. Tulihan täst...

Äiti on minulle tätä vertausta käyttänyt useinkin. Niinkuin että "kaipaa kun ei ole, ja ärsyyntyy kun on lähellä" Tällä kertaa kyse lapsista :D Kauhee kun on niin "tylsää", liian hiljaista, kun nelikko matkusti tänään Tampereelle. Lisäksi mies on kipeä, eikä siitäkään ole oikein seuraa, ja mukavat viikonloppusuunnitelmat on nyt uhkana romuttua. Kaikista karmeinta on varmaan tämä tuskainen tekemättömyys. Heh. Siis milloinkaan ei ole "hyvä". Sitähän minä tässä rupesin juuri pohtimaankin, että kuinka se voikaan olla niin, että "se edellinen" vaihe tuntuu paremmalle,tai että se "nykyinen" onkin ihan hyvä...silloin kun ollaan astumassa UUTEEN!!!! Tai on kyseessä totutusta olotilasta muutos, niinkuin juuri tämä, että vain yksi lapsi on kotona. Sitä alkaa miettiä lopulta niinkin syvälle, että mitä se nyt oikein tarkoittaa, että tunnen näin. Ja että mitä minun pitäisi tästä nyt ymmärtää? Vai että, onko vaan niin, että tämä on normaalia, ...

Tässähän nyt kävi niin, että tuli hankittua uusi asunto. Sisustussuunnitelmat on tehty, ja vielä pitäisi valita värit ja materiaalit pintoihin, nekun nyt tulee tässä kaupantekijäisinä. Mä olen aikaslailla innoissani!!! Muuttoon vaan on vielä 3 kuukautta aikaa :D Haparoivon ja tunnustelevin fiiliksin mentiin pitkään, mutta koskapa omat tunnelmat tästä nykyisestä kodista on olleet niin ristiriitaisia alusta saakka, eikä ne siitä mihinkään korjaantuneet, vaikka mitä yritetty, ja sitten kun viimein hoksasin ihan vahingossa, mikä tässä kaikessa mättää... Nyt odotan omaan tupaan pääsyä, se asunto ei mene alta. Siellä saa sitten laittaa omannäköisekis tupaa, jos sitä haluaa. Tähän asuntoon ihastuin heti kun ilmoituksen löysin. Ihanilla fiiliksillä funtsinut sitä koko ajan, ja eilen kun päästiin katsomaan sisäänkin, niin oli jännittävää. Mä vähän niinku jäädyn siinä tilanteessa,ja kävelen vaan ympäriinsä ja oon ihan järkyttynyt, semmoinen mä vähän oon. Mutta oli siel nurkat semmosii, e...

Hykerryttävän jännää!! Perjantaina alkoi piinapäivät. Juu, ei tässä vauvaa enää metsästetä eikä siksi piinailla, mutta kahden viikon piina-aika käynnistyi, kun postilaatikkoon kolisi asuntotarjous. Huomenna pääsee katsomaan,ja sitten jääkin jäljelle enää se piinailu, ja haaveilu, mitä toki olen tehnytkin joka päivä.Viikonloppuna heräsin kahdesti siihen että olin sisustamassa uutta kotia. Ajatukset pörränneet todella tiiviisti siinä asunnossa. Se olis ihan erilainen, kuin mikään aiemmin, missä asunut. ja onhan siinä ne omat extreme-tilanhallintajututkin toki, kun on pienempi kuin mikään missä ollaan viimeiseen 12 vuoteen asuttu. Mutta juu, odotukset on silleen korkealla, jännittää!! Ihanista ilmoista saatiin nauttia viikonloppu. Herra E oli meillä ja käytiin Perhepuistossakin koko muksuköörin kanssa. Oli kyllä kivaa, kaunis ilma ja silleen, mutta tuuli kävi, ja mua ainakin palelsi kun ei ollut t-paidan päällä kuin huppari. Viikonloppuna sain kuivata pyykkejäkin ulkona!! Meillähän o...

Lauantaina lunta, tänään trikoohousuilla ja lyhythihaisella reissu, autolla toki, mut kumminkin! Aurinko paistaa, sai vaan hypätä autoon keveillä kotivaatteilla, aurinkolasit silmillä ja lämpö tuulilasista iholla. Hyvänen aika että joku ihminen sitten herää eloon vasta kesän kynnyksellä. Mietin juuri muutama pv sitten, että talvellahan käytin kirkasvalolamppua. Se auttoi mua aamulla todella paljon, aivot ikäänkuin heräsi, ja jaksoi antaa sen verran kierroksia, että liikkeelle pääsin. Sitten lopetin sen käytön kai joskus maaliskuussa, kun aamut oli muka jo valostuneet,ja tuntui hölmöltä polttaa lamppua silloin. Sitten joskus niillämain kai putosin johonkin hemmetin kuoppaan taas, mieli murjoutui,ja hetkittäin tuntui että tästä ei nyt kyllä omin avuin ylös päästä. En kumminkaan osannut ja kehdannut juuri silloin hakea apua, kun minua piinasi monet muutkin oireet, joiden syystä ja syntyperästä ei ollut, eikä ole vieläkään, mitään hajua. Fyysiset oireet ovat olleet niin armottomia, et...

Vappujuttuja meillä