Siirry pääsisältöön

Hyrrrrrr

Hykerryttävän jännää!!
Perjantaina alkoi piinapäivät. Juu, ei tässä vauvaa enää metsästetä eikä siksi piinailla, mutta kahden viikon piina-aika käynnistyi, kun postilaatikkoon kolisi asuntotarjous. Huomenna pääsee katsomaan,ja sitten jääkin jäljelle enää se piinailu, ja haaveilu, mitä toki olen tehnytkin joka päivä.Viikonloppuna heräsin kahdesti siihen että olin sisustamassa uutta kotia. Ajatukset pörränneet todella tiiviisti siinä asunnossa. Se olis ihan erilainen, kuin mikään aiemmin, missä asunut. ja onhan siinä ne omat extreme-tilanhallintajututkin toki, kun on pienempi kuin mikään missä ollaan viimeiseen 12 vuoteen asuttu. Mutta juu, odotukset on silleen korkealla, jännittää!!

Ihanista ilmoista saatiin nauttia viikonloppu. Herra E oli meillä ja käytiin Perhepuistossakin koko muksuköörin kanssa. Oli kyllä kivaa, kaunis ilma ja silleen, mutta tuuli kävi, ja mua ainakin palelsi kun ei ollut t-paidan päällä kuin huppari.

Viikonloppuna sain kuivata pyykkejäkin ulkona!! Meillähän on tässä kodissa omalla pihalla semmoinen iso kuivausteline, niinkuin useimmin on taloyhtiöiden pihalla. Eilen vein sinne ekat lakanat kuivumaan (ja äsken hain pois kun näyttää että hipsuttaa lumihiutaleita!!!!)
Tänään siis sää kääntynyt kylmemmäksi, ja nyt tosiaan tuolta taivaalta leijailee valkoisia hiutaleita. Ihan hullua!!!

Mikähän vika tuossa meijän keittiössä on...
se on aina sotkuinen!!!
Herranjestas sentään, sen kun selkänsä kääntää, niin jo vain taas roikkua retkottaa jos jotakii työtasoilla. Eniten ärsyttää tätä nykyä tuo kierrätettävä materiaali, joiden keräämiselle ei vaan oo tilaa keittiössä. hemmetti!!!! Maitotölkit tiskipöydällä aina roikkuu, ja siis kaikki muukin pahvi ja kartonkijäte. On aika tekeminen olla ekologinen ja kierrättäjä, kun siihen kierrätykseen on niin vähän tilaa. Ja ihan tuo meidän perus roskiskin, energia ja kaatopaikkajäte. EI BIOJÄTETTÄ!!! Että mua riepoo!! Ihan jo sen takia, voisin haluta muuttaa, kun takaraivoa kiristää ihan liikaa tuo että biojäte laitettava kaatopaikkajätteeseen. Karseaa.

Ruokapöydän kanssa olen ottanut kovan kurin. Katsotaan kauanko pokka pitää koko ajan siivota se niin puts blankiksi, että ne ärsyttävät kamakasat jotka siihen aina hakeutuvat, unohtaisivat koskaan niissä paikoissa loikoillensakaan.

Pyykit ovat saaneet niinikään kovaa kuria. Pyykkikone laulanut viikonloppuna, ja sitten lapsityövoimaa hyväksikäyttäen niitä viikattu ja viety paikoilleen. Tuo pyykkihuolto on kyllä aika hurjaa, ja perin ärsyttävää siitä tulee silloin, kun juuri pestyjä vaatteita tuodaan pesuun, vain koska ne on pyörineet lattialla....Viikonloppuna sai tosiaan pestä lakanapyykkiäkin paljon, koska joskushan niitäkin pitää vaihtaa, heh ;)

Joopa, taas uusi viikko alkanut, mutta KOHTA EI OO KAUAA ENÄÄ kunnes kesäloma!!
Mökkiloma varattu, harmi vain ei ehditä olemaan täyttä viikkoa, mutta onhan sekin parempi kuin ei mitää. Päästään ees Tuuriin käymään! Ja sitten lötkötellään kesä täällä jotta jaksetaa muuttaa, heh heh. Mutta kyllä tätä aikataulua on tässä taas juostukin, hirveesti kaikenlaista menoa ollut ja ihan jo toki se,että kerhoajat on rytmittäneet kaikkia päiviä. Loma on tarpeen. Ei aamuheräämisiä, ja luoja minua auttakoon, etten ota aamuille mitään menoa. Luulen, että oikeasti lapsillekin on parasta lomaa se, että saa vaan olla. Toivottavasti he olisivat sen verran ideoivia, että innostaisivat minuakin lähtemään, siis viemään heitä, milloin minnekin.

Pitänee tehdä ihan varmuudenvuoksi semmoinen kesän To Do- lista, johon kerätään kaikkia mahdollisuuksia, siis jos inspis iskee niin VOI jos HALUU :)

Mä taidan nyt haluta lopettaa tämän tyhjän jaarituksen. En taida osata enää edes kirjoittaa, vaikka itsellehän näitä kirjoitan, kun olen suurin oman elämäni fani kumminkin :)
(ainakin joskus, silloin kun kakarat eivät oo tapellu kaikkea aikaa tai muuten käyttäytyneet hankalasti)

Tähän loppuun kaksi mua tänään ilahduttanutta asiaa kuvina:




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...