Viikonloppu helli todellakin kelien puolesta. Me vietettiin periaattees vko tuolla terassilla/takapihalla- lapset kävi uimassa ja tulivat sit uikkarisilleen hyppimään trampalle ja oleskelemaan aurinkoon. Rasvaa sai läträtä nahkoihin urakalla.
Vapautunut fiilis jatkuu päätökseni suhteen. Se oli oikea, ja samalla kun se opetti minua laittamaan asioita oikeille tärkeysjärjestyksille, ja myös näytti kuinka paljon oikeasti tykkään tästä paikasta.
Pitää kai ensin melkein menettää, että tajuaa sen arvon? Meneekö se noin myös ihmissuhteissa ,ja vallankin niissä?
Koska muuttoa ei tullut, mutta pakkaus ja tavaroiden hävitys inspis ei hävinnyt minnekään, päätin myydä pari lipastoa :D Kuulostaa ihan minulle ;) Toinen lipasto lähti nuoremmalta tytöltä, ja sekös sitten aiheuttikin "pienoisen" kaaoksen siellä hänen huoneessa, koska menin sitten tietenkin ohjaamaan ja laittamaan taahtia hommille, joista ei olisi kylläö mitään tullutkaan ilman apua ja ohjausta, ja totesin kuinka paljon on kaikkea roskaksi luokiteltavaa siellä. Ja eikun armoton karsimiskierros, ja fiksumpaa ja eritoten tiivistetympää järkkää kamoihin. Vaatekaapista karsittiin pussillinen kamaa mikä oli joko pientä tai sitä ei oltu käytetty about vuoteen....
Hommat jatkuu vielä, mutta ehkä pahin on jo ohi?
Pikkupoikien huoneen mylläsin niin ikään, ja edelleen pussillinen roinaa päätyy kierrätykseen. Riippuu nyt paljon siitä, mitä kaikkea vielä löydän sellaista poistotuotetta, että nakkaanko Konttiin vai vienkö Patinaan
Ihastuin tähän paikkaan heti ensinäkemältä, ja vaikken sinne ensinäkemältä halunnut siltikään töihin mennä, niin todella hienosti toimiva laitos on, ja wink wink Lahden alueen ihmisille : kotiinkuljetus kaupunkialueella vain 10e esim huonekaluille!!
Olen myös jaksanut siistiä ja raivailla muitakin nurkkia, siis kertakaikkiaan alkaa hahmottua sellainen siisti ja strukturoitu maailma täältäkin,vaan eipä siihenkään ole päästy ilman hikeä ja kyyneleitä, heh.
Lopussa kiitos seisoo ja muutama muu viisas suomalainen sanonta.
Tämä päivä alkaa kääntyä sellaisille kellonasemille, että lähden heittämään poikaa taekwondo-treeneihin ja menen itse metsästämään verhotangon pidikkeitä Prismasta. Jos löydän, niin sitten pitää etsiä vielä ruuvinväännin,ja alkaa surisemaan (ei sentään pärisemään) Kun eilen illalla syntyi semmoinen niin sanottu idea eli inspis, ja tokihan miun pitää ne heti toteuttaa, ettei mee hyvät idikset hukkaan.
Joten sii juu ja kommenttiakin tosiaan saa laittaa jos uskaltaa.
Vapautunut fiilis jatkuu päätökseni suhteen. Se oli oikea, ja samalla kun se opetti minua laittamaan asioita oikeille tärkeysjärjestyksille, ja myös näytti kuinka paljon oikeasti tykkään tästä paikasta.
Pitää kai ensin melkein menettää, että tajuaa sen arvon? Meneekö se noin myös ihmissuhteissa ,ja vallankin niissä?
Koska muuttoa ei tullut, mutta pakkaus ja tavaroiden hävitys inspis ei hävinnyt minnekään, päätin myydä pari lipastoa :D Kuulostaa ihan minulle ;) Toinen lipasto lähti nuoremmalta tytöltä, ja sekös sitten aiheuttikin "pienoisen" kaaoksen siellä hänen huoneessa, koska menin sitten tietenkin ohjaamaan ja laittamaan taahtia hommille, joista ei olisi kylläö mitään tullutkaan ilman apua ja ohjausta, ja totesin kuinka paljon on kaikkea roskaksi luokiteltavaa siellä. Ja eikun armoton karsimiskierros, ja fiksumpaa ja eritoten tiivistetympää järkkää kamoihin. Vaatekaapista karsittiin pussillinen kamaa mikä oli joko pientä tai sitä ei oltu käytetty about vuoteen....
Hommat jatkuu vielä, mutta ehkä pahin on jo ohi?
Pikkupoikien huoneen mylläsin niin ikään, ja edelleen pussillinen roinaa päätyy kierrätykseen. Riippuu nyt paljon siitä, mitä kaikkea vielä löydän sellaista poistotuotetta, että nakkaanko Konttiin vai vienkö Patinaan
Ihastuin tähän paikkaan heti ensinäkemältä, ja vaikken sinne ensinäkemältä halunnut siltikään töihin mennä, niin todella hienosti toimiva laitos on, ja wink wink Lahden alueen ihmisille : kotiinkuljetus kaupunkialueella vain 10e esim huonekaluille!!
Olen myös jaksanut siistiä ja raivailla muitakin nurkkia, siis kertakaikkiaan alkaa hahmottua sellainen siisti ja strukturoitu maailma täältäkin,vaan eipä siihenkään ole päästy ilman hikeä ja kyyneleitä, heh.
Lopussa kiitos seisoo ja muutama muu viisas suomalainen sanonta.
Tämä päivä alkaa kääntyä sellaisille kellonasemille, että lähden heittämään poikaa taekwondo-treeneihin ja menen itse metsästämään verhotangon pidikkeitä Prismasta. Jos löydän, niin sitten pitää etsiä vielä ruuvinväännin,ja alkaa surisemaan (ei sentään pärisemään) Kun eilen illalla syntyi semmoinen niin sanottu idea eli inspis, ja tokihan miun pitää ne heti toteuttaa, ettei mee hyvät idikset hukkaan.
Joten sii juu ja kommenttiakin tosiaan saa laittaa jos uskaltaa.
Tiiätteks mikä tää o???
No kesäpäivän safkat nääs :)
Kommentit
Lähetä kommentti