Siirry pääsisältöön

Viikonloppu tulee todellakin oikeaan aikaan

Niin no,viikonloppu nyt tulee toki aina arkiviikon päätteeksi,mutta tämä nimenomainen viikonloppu,koska me ollaan jo aika väsyneitä tehtyämme muuttoa ja siihen liittyvää siivousta ynnä muuta jo kuukausi! YLIKIN!!!
Siis todellakin alkaa uuvuttaa.
Niin että,kun me tänä viikonloppuna mennään neljän muksun kanssa perheleirille,niin se todellakin on lepoa meille.EI kokkausta,EI siivousta,EI hullua lasten viihdyttämistä,koska siellä menee aika tutustuessa uusiin kamuihin (jotka toki asuu sit Kangasalla,koska Kangasalan srk:n leiri)
mutta mutta mutta,kyllä me niin tätä ootetaan!! Kreivin aikaan tämä paussi.
Seuraava vkl onkin sitten taas "lapsivapaa",ja Ipanallekin järkättiin 1 päivän hoito,joten,kuulostaa sille,että saadaan olla ukkelin kanssa kaksin!!! O-M-G :D Käydään kuulema leffassa katsomassa joku uutuus,jonka ensi-ilta olisi nyt perjantaina,mutta ei nyt siihen päästä.Ihanaa! Ja sit totutulla kaaviolla koko pv lötköilyä ja syödään hyvin.
Siitä se meijän parisuhdeaika yleensä koostuu,ei valittamista.
Tosin,jos mulla olis säädyllinen uikkari,voitais mennä kylpylään- sekin ois ihanaa ;)

Eilen takapihalle tuli AITA- ei porttia.Totesin että niin on selkeämpää,me ollaan omalla pihalla enkä haluu muksurallia sinne,vaikka kivaahan se on ollut että ovat saaneet pomppia kamujenkin kanssa trampalla.No aina ei voi voittaa,ja nyt näin.Sitten olkkari sai rullaverhon,sellaisen jossa on aurinkoa heijastava toinen puoli,eli kun tänne alkaa autinko killaamaan,niin lasken verhon,jottei olkkari ole kuin sauna sitten iltapäivällä.
Niin että aina vähän edistystä :) Niin ja kissatarhakin tuli eilen myytyä,ja se on nyt pois pihalta,JOS hyvin käy,patiokin tulee rakennettua huomenna,tänään kuulema taas lepäillään,kokkaillaan ja suunnitellaan vkl ruokia kotiin jääville teineille.Pienii järjestely- ja kotihommia toki,vaikkapa viikata nuot kaksi kopallista puhdasta pyykkiä.Josta tulikin mieleen,että aamulla viitosluokkalainne ei muka löytänyt vaatteit itselleen...joopa joo.Oli jättänyt purkamatta pussin,jossa oli T-paitoja,mutta tarinahan tottakai meni niin,että hän ei tiedä missä vaatteet on.Huokaus.Just tuollasia draamoja ei haluis aamuun,eikä sellaisia että meillä on liikkaa tänään,missä mun lenkkarit on...

Mutta joo,tämmöistä sekoilua tämä koulun alku ja muutto yhdistttynä on.Onneksi ollan jo uudessa kodissa,eikä vasta säädetä pakkaamista ym,koska sitten tässä vasta hulluksi tulisi!

Tänään on sitten sairaanhoitajan aika.
Kuinkahan osaan valittaa kun nyt on just parempi hetki?
Ehkä mä sitten improvisoin :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...