Siirry pääsisältöön

Aivan saamarillista mättöä!

Kissan kuolemasta kun aletaan selviämää,niin huomion vie tietenkin nyt taas se muutto.
Voin sanoa,että eipä ole ollut helppo juttu kaikkien liitteiden keruu,viimeiset laput piti rahalla hakea verotoimistosta,kun ei vaan millään mikään muu kelvannut.
Lisäksi naureskelin että ei herran jestas sentään,millaiset koneet/ohjelmistot/käyttäjät siellä on,kun yhteen sähköpostiin jokainen erikseensä liitetty liite,näkyy kuulema yhtenä kuvana,siis esim kaikki 10 liitetta samassa kuvassa??? Kyllä on huonosti hommat,jos ohjelmistot ei osaa käsitellä liitetiedostoja.
Tosin tämä kauhean nihkeä nainen joka sielläpäässä minun asiaa hoitaa,on kuulema joku kesäsijainen...huoltomies vain naureskellen kertoi,että siellä on kesän aikana nähty jos jonkinmoista piipertäjää,jotka ei tiedä oikeen mistään mitään.Huomattua tuli...hmph.Palautteesta kuulee.

No mutta,tämä pakkaaminen ei näemmä ole lempipuuhaani.Vaikka laatikoita ja nyssäköitä kertyy,niin silti tuntuu ettei kama vähene kämpästä..
Täytyy sanoa että herra "ihan just 11v" on pakannut todella upeesti!!
Neiti 8v sen sijaan niskuroi mieluummin,kuin laittaa ohjeiden mukaan tavaroitaan pakettiin.Jopa pikkuveljen kanssa ulkoilu on mieluisempaa ;)
Neiti kohta kasiluokkalainen ei ole aloittanutkaan,koskapa oli reissussa.En odota suuria ongelmia hänen suhteen
Herra 18v ei ole edes kotona,majailtuaan kuun alusta siskon kämpillä,mutta oman huoneen pakkaus ja hyllykön purku on hänellä ohjelmassa heti kun saan käskettyä kotiin.Uhkasin myydä huoneen sisällön 50 eurolla muuten ;)
Pienimmät ei todellakaan pakkaa mitään,ja heidän lelut nyt onkin varmaan viimeisiä pakattavia.Vaatekaapit raapaistaan käyttövaatteista tyhjäksi 31.7.

Ja sitten tämä kaikki loppu jää minulle ja miehelle.
Olen kyllä iloinen että en ole kohdannut montaakaan ihme röykkiötä jonka edessä tuntisin suurta voimattomuutta,eli oletusarvona on se,että liki kaikki mitä nyt mukaan lähtee,on tarpeellista :D

Viikonlopuksi suunniteltiin irtiottoa,tässä vielä 2pv mätetään,ja sitten ollaan päivä pois muissa maisemissa huvittelemassa ja katsomassa maisemia ja nauttimassa shoppailun hurmasta...

Kyl tää tästä.

9pv muuttoon,huijjjj.

Muuta kuin muuttoa:
muksut tappelee ihan hirveästi.ne hakkaa toisiaan,ja minä olen niin kurkkuani myöten täynnä.
Pitäisi opetella pois huutamisesta,mutta ei tunnu onnistuvan tällä tottelemattomuuden asteella..
se on tosi ikävää.Ei mene puhe perille vaan odotetaan kunnes karjahdan :(
Se vie voimia kauheasti.
Mutta mä yritän.Päätin että jokainen joka kätensä nostaa toista vastaan,pääsee keittiöön noin vartin jäähylle.Voin harkita kynää ja paperia seuraksi,vallankin jos jäähyläisiä alkaa olla enemmänkin.
Saa sitten miettiä aina itsekukin,onko kivempaa istua keittiössä,vaiko leikkiä ja olla hakkaamatta toista.
Mallioppiminen on kiirinyt pienimpään saakka,ja on todella pakottava tarve katkaista jatkumo,keinoja kaihtamatta.
Ehkä joudun jopa ammattiapua pyytämään tähän,en vaan jaksa.

Nyt olen tässä voimaantunut sen verran,että taidan hilpaista a) pyykkien kimppuun b) alakerran lastenhuoneen kimppuun
Ne jos jaksais yhdellä seisomalla (mulla siis erittäin kipeä jalka/nilkka ollut varmaan viikon,ja sen kanssa kävely-seisominen ollut tuskallista) niin hurraata huutelisin.

Kassotaan kuin käy.

Mukavaa torstaita sullekkin !!!



Tää kuva olis ollut omiaan eiliselle,kamalalle päivälle

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...