Siirry pääsisältöön

Meillä on uusi vauva

Pientä takaisinpäin kelausta tämän uuden vauvan kohtalosta tähän alkuun...julkaistu myös Kissanomistajien fb ryhmässä 

Kerrompa teille tarinan.Olin sopinut Apulan kautta hakevani yhden pennun meille.Hänen piti syntymätietojen mukaan olla jo 13 vko kun hattiin.Noutaessa,sanoin jo ääneen ihmettelyjäni pennun pienestä koosta,oli pienempi reippaasti kuin meille näytetyt muut saman pentueen kissat.No otimme hänet mukaan,kerran hakemaan oltiin menty ja sovittu oli.ja iltakin oli jo pitkällä.Matka kotiin 1,5 tuntia,meni hyvin ja rauhassa kissa nukkui.Kotona oli heti tuttavallinen,puskeva ja kehräävä.Kerrassaan ihana mirri Hymiö heart
Seuraavana päivänä kun katselin kissaa,alkoi mieleeni nousta ikäviä fiiliksiä.Kissa oli kertakaikkiaan pieni.kaivoin verrokiksi muiden 10-12 viikkois kuvia,ja hän oli tosiaan noin 8-9 viikkoisen kokoinen,keittiövaakalla 450g.Lisäksi massu oli hurjan pullea ja pinkeä.Päätin miehen epäilyistä huolimatta tilata ajan eläinlääkäriin,ja ajan sainkin mutta seuraavalle päivälle.Kissa söi innokkaasti koko ajan,oli leikkisä,virkeä ym,sikäli en ollut huolissani,mutta koko ja joku "paha fiilis".
Eläinlääkäri totesi kissan olevan kovin laiha,heidän puntarilla 500g.(ollut siis 1,5vrk meillä syömässä)
Surullisempia uutisia sitten olikin se,että korvat olivat täynnä punkkeja ja maha todennäköisesti täynnä loisia Hymiö frown Muuten hän vaikutti terveelle,sydän ja hengitysäänet hyvät,ja temperamenttia oli kun pyristeli hoitotoimia vastaan.Korvatputsaukseen,strongholdia niskaan ja kotiin viemisiksi muillekin.Kissanmallasta käski antaa nyt niin että saadaan sitten ne kuolleet loiset suolistosta pois.Voi ***** minuu niin sieppasi!! Paikka josta hain kissan,ei sieltä vastattu enää mitään.Mirrixillä kehui että olisi madottanut,mutta tiä siitä.
Paikassa olleet kissat hengasivat ulkona.Meitä vastaan tuli yksi tosi takkuturkkinen mirri.Tälläkin pennulla oli huonokuntoisen näköinen karva,kiilloton ja eloton.Nyt on vauvan turkkikin jo paremman näköinen.Korvia ollaan pesty korvahuuhteella joka pv että saadaan kaikki "kahvinporo" pois sieltä,ja kylvetettykin on jo mirrikkä.
Kyllä tästä vielä hyvä tulee Hymiö heart Nimestä ei olla vielä päästy yhteisymmärrykseen,mutta lääkärinpapereissa lukee Börje (joka oli vastaanoton tädin mielestä hauska nimi)




Tämä kuva eiliseltä!Painoa tullut jo hyvin ja turkkikin alkaa olla "näköinen" 







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...