Aktiivisuusranneke kertoi, että olin nukkunut himppua vaille 10 tuntia.Bravo, alkaa se määrä jo piisata minullekin, ainakin nyt aamusta on ihan hyvä olo. Aurinkolamppu ( siis kirkasvalo lamppu) killittää silmään heti kun makkarista ulos astuu, se on auttanut minua tosi paljon heräämisessä ja edes jotenkuten "elossa" pysymisessä.
7.30 tosiaan Milo tuli huikkaamaan makkarin ovelle, että mun puhelin herätti, olin jättänyt sen olkkariin lataukseen . Samaan syssyyn totesi, että hän on kohta kanssa lähdössä. No ylöshän se oli noustava, oli ihan liian rauhallista ollakseen meidän aamu. No pikkupojat nukkuivat vielä!! Heräsivät vasta klo 8. Muut lähtivätkin siitä aika pian, mutta ehdin kumminkin pitää heille pikaluennon siitä, miten nyt, kun täällä etelässäkin on paukkupakkanen (-22) pitää pukeutua. Laitatin lisäkerroksen vaatetta päälle.
Oma aamuhetki oli siinä kirkkaassa valossa aamupala ja kahvia, vähän Facebookia ja muutama Whatsapp- viesti. Piti muunmuassa kysyä mieheltä,ehtisikö hän tuoda kissoille ruokaa!!! Kissat epätoivoissaan pörräsi keittiössä, mutta lakosivat levolle kuka minnekin, saatuaan kissanruokalähetiltä aamupalaa. Mahtava homma tuo puoliliikkuva duuni miehellä! Viimeksi hän pelasti aamuni tuomalla kahvipaketin :)
Samaan aikaan kun nautin aamupalastani ja edelleen rauhallisesta äänimaailmasta, koska pojat olivat jo siirtyneet lastenohjelman pariin, sivusilmällä näin sen ikävän työmaan joka kutsuisi minua heti kun olen valmis aamupalani kanssa. Meinasin ensin selittää, etten minä nyt ala mitään tekemään, kun on tuo jalkakin vielä kipeä siitä 3pv sitten tapahtuneesta kaatumisesta, mutta päätinkin, kesken aamupalan, nousta ja sutia astiat koneeseen ja työtasot siistiksi. Palasin kahvikuppini ääreen, lisäsin lämmintä päälle, ja aamupala jatkui. Tämä on ihan perusmeininki minulla, aina jää kahvit pöytään tai jopa ruuat lautaselle, kun pitää mennä joku juttu tekemään, mikä ärsyttää siellä tulevana työnä. Ajattelen aina "no minä nyt äkkiä tämän tästä teen"....ja sitten on kahvi kylmää ja ruoka kylmää.
Eilen illalla tehtiin lasten kanssa todella hyvin mennyt rentoutusharjoitus. Lapset orientoituivat todella hyvin siihen, ja Milo varsinkin näytti menevän hyvinkin syvään rentoutukseen. Se oli itsellekin todella rentouttava kokemus, nähdä lapset niin lötköinä ja onnellisen rentoina lattialla ja Vieno oli sohvalle tehnyt oman rentoutuspaikkansa. Ohjatut rentoutukset ovat ihania, pitäisi niitä itsekin kuunnella paljon enemmän!!
Daniel on lähdössä kouluun. Pitää vielä muistuttaa pukemisesta ja hammaslääkäristä
7.30 tosiaan Milo tuli huikkaamaan makkarin ovelle, että mun puhelin herätti, olin jättänyt sen olkkariin lataukseen . Samaan syssyyn totesi, että hän on kohta kanssa lähdössä. No ylöshän se oli noustava, oli ihan liian rauhallista ollakseen meidän aamu. No pikkupojat nukkuivat vielä!! Heräsivät vasta klo 8. Muut lähtivätkin siitä aika pian, mutta ehdin kumminkin pitää heille pikaluennon siitä, miten nyt, kun täällä etelässäkin on paukkupakkanen (-22) pitää pukeutua. Laitatin lisäkerroksen vaatetta päälle.
Oma aamuhetki oli siinä kirkkaassa valossa aamupala ja kahvia, vähän Facebookia ja muutama Whatsapp- viesti. Piti muunmuassa kysyä mieheltä,ehtisikö hän tuoda kissoille ruokaa!!! Kissat epätoivoissaan pörräsi keittiössä, mutta lakosivat levolle kuka minnekin, saatuaan kissanruokalähetiltä aamupalaa. Mahtava homma tuo puoliliikkuva duuni miehellä! Viimeksi hän pelasti aamuni tuomalla kahvipaketin :)
Samaan aikaan kun nautin aamupalastani ja edelleen rauhallisesta äänimaailmasta, koska pojat olivat jo siirtyneet lastenohjelman pariin, sivusilmällä näin sen ikävän työmaan joka kutsuisi minua heti kun olen valmis aamupalani kanssa. Meinasin ensin selittää, etten minä nyt ala mitään tekemään, kun on tuo jalkakin vielä kipeä siitä 3pv sitten tapahtuneesta kaatumisesta, mutta päätinkin, kesken aamupalan, nousta ja sutia astiat koneeseen ja työtasot siistiksi. Palasin kahvikuppini ääreen, lisäsin lämmintä päälle, ja aamupala jatkui. Tämä on ihan perusmeininki minulla, aina jää kahvit pöytään tai jopa ruuat lautaselle, kun pitää mennä joku juttu tekemään, mikä ärsyttää siellä tulevana työnä. Ajattelen aina "no minä nyt äkkiä tämän tästä teen"....ja sitten on kahvi kylmää ja ruoka kylmää.
Eilen illalla tehtiin lasten kanssa todella hyvin mennyt rentoutusharjoitus. Lapset orientoituivat todella hyvin siihen, ja Milo varsinkin näytti menevän hyvinkin syvään rentoutukseen. Se oli itsellekin todella rentouttava kokemus, nähdä lapset niin lötköinä ja onnellisen rentoina lattialla ja Vieno oli sohvalle tehnyt oman rentoutuspaikkansa. Ohjatut rentoutukset ovat ihania, pitäisi niitä itsekin kuunnella paljon enemmän!!
Daniel on lähdössä kouluun. Pitää vielä muistuttaa pukemisesta ja hammaslääkäristä
Tällainen näkymä oli eilen illalla olkkarin lattialla, Instassa pikku pätkä videota nähtävillä.
Oikeen hyvää loppu viikkoa!!
Meillä onkin tänään vp kerhosta, ja huomenna loppiainen, hyvään saumaan tuli nyt vapaat, kun meinaa täällä olla yksi sun toinenkin yskäinen ja kipeen nuhjakka
Kommentit
Lähetä kommentti