Siirry pääsisältöön

Perinteistä loppiaista (lol)!!

Joulun päättäjäiset. Niin, kukahan viittisi kiivetä tuonne verhoihin, ja raksia pois tuin hurjasti kimallehilettä varisevat joulunauhan, joka verhoja koristanut...Justiin saatiin imuroituakin, joten ei ny viittis...

Saanu taas juasta jolkottaa niin lujaa kuin täl kipeel kintul ehtiny, tupaa ees taas. Ollu tota kaman jakeluu, ja miettimistä, kuin hiisissä ne on aina ihan eripuolella huushollii, kuin mis niie kuuluisi olla :D
Sitten pyykkihommia taas, ja jotenkin olen nyt oppinut vihaamaan pikkupoikien yhteistä vaatekaappia, koska sen ylläpito on ihan persiistä. Olen jo lopettanut alkkareiden ja sukkien sekä yövaatteiden lajittelun, niin että ne on kaikki samassa korissa,siis sukat+ alkkarit omassa, yökkärit omassa. Eriytettyinä on siis paidat ja housut, ja tietenkin vielä niin että paidoista t-paidat,  ohuet pitkähihaiset ja paksut pitkähihaiset erikseen.Ja kun niitä on! Ja sitten kun lajittelet, että tämä paita nyt on tuon ja tämä on pienempi...Aika hyvin ne tunnistaa omansa kyllä, eli voisihan sitä tehdä kokeellisen kaapinsekoituksen, ja katsoa, kulkeeko tokaluokkalainen kuin pienissä vermeissä :D

Sitten keittiön siivoilua, koska onhan se nyt ihan liian vaikeaa olla sotkematta,tahi siivoilla samaan aikaan kun sotkua tulee. "Vesa ei vaan tajuu", Kumman Kaa- ohjelmaa siteeratakseni.

Sängyn petailua, ees taas hyppäämistä lukemattomia kertoja milloin minkäkin takia. Just mietin kun ehdin istahtaa (juu, vessakäynnin ajaksi) että on tätä ravia ihan hitokseen tässäkin, vaikkei tarvii tuonne kellarikerrokseen juuri mennäkään. Että miten tätä juoksuu onkin näin paljon. Järjestelmällisyys vaan ei ole näiden perheenjäsenten hyve, ensin on vaan ne sotkut pakko  tehdä.

Ihan perus pyhäpäivä siis. Vielä puuttuisi, että mies saisi jonkun kohtauksen, ja alkaisi maalailla. Pitäisköhän ehdottaa ;)

Joulu on kyllä kaikonnut tuvasta jo aikaa sitten. Tuskin se täällä kävikään, hipaisi vain. Koulua kerinnyt mennä tämä viikko, niin että ei tämä siksikään mikään etappi ollut. Ihan normi lauantai, vaikka onkin perjantai :D

SYKE-sarjaa ollaan katsottu jo puoleen väliin,ja näköjään me sitten maaksamme kuukauden Aitiota, koska se on/oli tähän päivään saakka voimassa. Ihan vaan Downshiftaajien takia. Josta tulikin mieleen lähettää näin blogin kautta risuja @elisasuomi ,että kusetuksen makua.. "Katso Downshiftaajien uusi kausi Elisa Viihteeltä" -ja veetut, Elisa Viihteen AITIOSTA sen näkee, ja Aitio taas on maksullinen kanava, vaikka onkin Elisa Viihteen  oma kanava.
Lukuisia myrttynaamoja tähän kohtaan, Elisa Viihteen hinta on kyllä semmoinen, että siihen joutaisi kylkeen kyllä asiakkailleen tarjota yhden maksukanavankin. NII!! Semmonen mielipide.

Ihana tuoksu leijuu täällä. Mies kokkaa päivän ekaa safkaa, miten niin vapaapv fiilareissa.
Daniel ehtinyt jo ekalle kunnon jäähylle, jonne kannoin sille mankan ja rentoutuslevyn. Huoneesta tuli ulos ihan toinen lapsi.

Vielä olis päivää jäljellä monta tuntia ja IIIHANAAAAA vapaata vielä pari päivää,mä niin nautin.
Ja toivon että noi hemmetin pakkaset ehtii häipyä siiheksi, kun MÄ seuraavan kerran nenääni ulos laitan, eli maanantaihin mennessä, heh.

-23 astetta kiittää ja kuittaa, kuulumissiin!!








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...