Alkaa taas hermot paukkua,nyt ihan eri asiasta kuin se mun perinteinen ;)
Lapsi ja hänen koulunkäynti ja kaveritilanne.
Häntä ei ole otettu porukoihin koko tänä aikana mitä olemme täällä kylillä asuneet,ja tästä sitten alkuun tuli hänelle fiilistä syrjimisestä ja sitten siihen alkoi liittyä myös tietentahtoista kiusaamista- nimittelyy,mollaamista,yksin jättämistä....välillä kuului kotiin saakka että on tönitty,potkittu (koulumatkalla) ja juuri saamani tiedon mukaan koulumatka ei enää kuulu koululle,vaikka koulun tapaturmavakuutus kattaa koulumatkan.
No nyt sitten maanantaina muksu tulee koulusta ja iltapäivän mittaan valittaa olkapäätään.Sanoo että kaatui leikkialueella.Olkapää vaivaa illallakin muttei hoksata antaa kipulääkettä kun ei vaikuta niin kipeälle.
Eilen tulee ahdistuneen ja sulkeutuneen oloisena koulusta,valittaa nyt niskaa.On hyvin itkuherkkänä ,mutta jotenkin saan asian avautumaan,ja juttelemme.Hän puhuu vain kiusaamisesta,minä puhun siitä,ettei kiusaajien kanssa pidä veljeillä,vaan antaa kaiken tyhmän puheen päästä toisesta korvasta ulos samantien,koska se joka alentuu kiusaamaan toista,on itse heikko,ja minä kerroin että hän,lapseni,on vahva ja valovoimainen ihminen,jonka loistoa halutaan himmentään.
Näin tämä on mennyt aina joka elämässä,se joka hyvyyttä kylvää,koitetaan nujertaa pahuuden alle.
Valo vs. Varjo.
Mutta paljastuu lopulta että häntä oli satutettu tänäänkin,ja nyt on niskakin kipeä.Hänen päällä oli oltu,ja yrittäessä nousta,oli tönätty metallista kiipeilytelinettä vasten ja siitä takaisin maahan...
Minä jos kuka tiedä kiusaamisesta paljon.
Peruskoulu ja vielä lukiossakin...
Ja tiedän omasta kokemuksesta,miten siitä voi selvitä.Sen keinon taon tuon lapsen päähän.
Eilen illalla kun lapsi valitti vielä illalla niskaa,nousi huoli,ja päätin että menemme päivystyksen viime minuteilla siellä käymään.27 minuuttia ennen sulkemisaikaa olemme sisällä ja ilmoittaudun.Kerron mitä on tapahtunut.Onneksi vastaanottava henkilö on myötätuntoinen ja pitää ihan tarpeellisena tarkastusta.
50 minuuttia myöhemmin pääsemme lääkärille.Koko terkka on tyhjentynyt jo :)
Löydetään lieviä ruhjeita muttei murtumia tms.Saa kipulääkettä mukaan,ja ilmoitus virallista tietä pitkin kouluun.Minä kirjoitin wilma-viestin kun istuimme odottamassa,siinä välittyi tasan tarkkaan fiilikset asiasta.
Odotan jatkoja.
Taasko muksua ohjataan kuraattorille?
Koulupsykologi kuulema tekee vaan arviointeja jos oppimisessa vaikeutta,mutta kun olen huolissani lapsen mielenvireestä (tunne-elämästä) niin sellaiseen pitää hakea apua muualta.Tässäkin kohtaa jo -ja tämä tilanne oli about 2kk sitten - tunsin suurta turhautumista,kun asiaamme ei tunnuttu ottavan tosissaan,ja nyt ollaan tässä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Haluaisin jättää tämän jo taakse.
Täällä on hyvä olla mutta ei ole hyvä olla.
Yksi kiusaaja asuu naapurissa,hänen vanhempansa eivät halua kuulla ongelmaamme,vaan syyttävät takaisinpäin.Siellä on veljesporukka jotka pitävät yhtä,ja jos he haluavat kiusata jotakuta,niin hehän kiusaavat.
Nämä lapset osaavat jo taitavasti myös henkisen väkivallan,tästäkin olen joutunut puhumaan omalle lapselleni useasti,että sellaista ei tarvi sietää,ja antanut ohjeita vastustaa sitä.
Kun kuulin että he olisivat muuttamassa,taputin käsiäni innosta,voikun,voikun! Mutta ei.
Niimpä minä haluan lähteä täältä.Harmi vain että ihan mieleni mukaista pesää ei ole löytynyt,nyt mietin kahdesta vaihtoehdosta kumpi pienempi paha...
Ja jos ei kumpikaan näistä,milloin tulee seuraava tilaisuus?
Kun katselen tästä pihalle,tunnen surua.Tämä on ihan kiva paikka,nätti kylä,nätti alue.Mutta mitä teen tällä kaikella jos lapseni on huonovointinen.
Ymmärrän että en voi kaikkien lasteni tähden aina lähteä,mutta asioita on arvioitava painavalla kädellä.
En minä tiiä,en tiiä mittää!
-Loppukevennys.
Uudet patjat haettu ,ne pääsee testaamaan vasta perjantaina.Kätevää kun luvataan 90 yön kokeilutakuu- jos ei oo sopivat,saa vaihtaa.Missä muualla kuin Ikeassa annetaan tällainen etu?
Tästä koitan nyt repiä tämän päivän iloni.Kaikki on hyvin mutta ei sittenkään ole.
Kriisistä toiseen,siinä elämäni ketju.
Lapsi ja hänen koulunkäynti ja kaveritilanne.
Häntä ei ole otettu porukoihin koko tänä aikana mitä olemme täällä kylillä asuneet,ja tästä sitten alkuun tuli hänelle fiilistä syrjimisestä ja sitten siihen alkoi liittyä myös tietentahtoista kiusaamista- nimittelyy,mollaamista,yksin jättämistä....välillä kuului kotiin saakka että on tönitty,potkittu (koulumatkalla) ja juuri saamani tiedon mukaan koulumatka ei enää kuulu koululle,vaikka koulun tapaturmavakuutus kattaa koulumatkan.
No nyt sitten maanantaina muksu tulee koulusta ja iltapäivän mittaan valittaa olkapäätään.Sanoo että kaatui leikkialueella.Olkapää vaivaa illallakin muttei hoksata antaa kipulääkettä kun ei vaikuta niin kipeälle.
Eilen tulee ahdistuneen ja sulkeutuneen oloisena koulusta,valittaa nyt niskaa.On hyvin itkuherkkänä ,mutta jotenkin saan asian avautumaan,ja juttelemme.Hän puhuu vain kiusaamisesta,minä puhun siitä,ettei kiusaajien kanssa pidä veljeillä,vaan antaa kaiken tyhmän puheen päästä toisesta korvasta ulos samantien,koska se joka alentuu kiusaamaan toista,on itse heikko,ja minä kerroin että hän,lapseni,on vahva ja valovoimainen ihminen,jonka loistoa halutaan himmentään.
Näin tämä on mennyt aina joka elämässä,se joka hyvyyttä kylvää,koitetaan nujertaa pahuuden alle.
Valo vs. Varjo.
Mutta paljastuu lopulta että häntä oli satutettu tänäänkin,ja nyt on niskakin kipeä.Hänen päällä oli oltu,ja yrittäessä nousta,oli tönätty metallista kiipeilytelinettä vasten ja siitä takaisin maahan...
Minä jos kuka tiedä kiusaamisesta paljon.
Peruskoulu ja vielä lukiossakin...
Ja tiedän omasta kokemuksesta,miten siitä voi selvitä.Sen keinon taon tuon lapsen päähän.
Eilen illalla kun lapsi valitti vielä illalla niskaa,nousi huoli,ja päätin että menemme päivystyksen viime minuteilla siellä käymään.27 minuuttia ennen sulkemisaikaa olemme sisällä ja ilmoittaudun.Kerron mitä on tapahtunut.Onneksi vastaanottava henkilö on myötätuntoinen ja pitää ihan tarpeellisena tarkastusta.
50 minuuttia myöhemmin pääsemme lääkärille.Koko terkka on tyhjentynyt jo :)
Löydetään lieviä ruhjeita muttei murtumia tms.Saa kipulääkettä mukaan,ja ilmoitus virallista tietä pitkin kouluun.Minä kirjoitin wilma-viestin kun istuimme odottamassa,siinä välittyi tasan tarkkaan fiilikset asiasta.
Odotan jatkoja.
Taasko muksua ohjataan kuraattorille?
Koulupsykologi kuulema tekee vaan arviointeja jos oppimisessa vaikeutta,mutta kun olen huolissani lapsen mielenvireestä (tunne-elämästä) niin sellaiseen pitää hakea apua muualta.Tässäkin kohtaa jo -ja tämä tilanne oli about 2kk sitten - tunsin suurta turhautumista,kun asiaamme ei tunnuttu ottavan tosissaan,ja nyt ollaan tässä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Haluaisin jättää tämän jo taakse.
Täällä on hyvä olla mutta ei ole hyvä olla.
Yksi kiusaaja asuu naapurissa,hänen vanhempansa eivät halua kuulla ongelmaamme,vaan syyttävät takaisinpäin.Siellä on veljesporukka jotka pitävät yhtä,ja jos he haluavat kiusata jotakuta,niin hehän kiusaavat.
Nämä lapset osaavat jo taitavasti myös henkisen väkivallan,tästäkin olen joutunut puhumaan omalle lapselleni useasti,että sellaista ei tarvi sietää,ja antanut ohjeita vastustaa sitä.
Kun kuulin että he olisivat muuttamassa,taputin käsiäni innosta,voikun,voikun! Mutta ei.
Niimpä minä haluan lähteä täältä.Harmi vain että ihan mieleni mukaista pesää ei ole löytynyt,nyt mietin kahdesta vaihtoehdosta kumpi pienempi paha...
Ja jos ei kumpikaan näistä,milloin tulee seuraava tilaisuus?
Kun katselen tästä pihalle,tunnen surua.Tämä on ihan kiva paikka,nätti kylä,nätti alue.Mutta mitä teen tällä kaikella jos lapseni on huonovointinen.
Ymmärrän että en voi kaikkien lasteni tähden aina lähteä,mutta asioita on arvioitava painavalla kädellä.
En minä tiiä,en tiiä mittää!
-Loppukevennys.
Uudet patjat haettu ,ne pääsee testaamaan vasta perjantaina.Kätevää kun luvataan 90 yön kokeilutakuu- jos ei oo sopivat,saa vaihtaa.Missä muualla kuin Ikeassa annetaan tällainen etu?
Tästä koitan nyt repiä tämän päivän iloni.Kaikki on hyvin mutta ei sittenkään ole.
Kriisistä toiseen,siinä elämäni ketju.
Kommentit
Lähetä kommentti