Siirry pääsisältöön

Näin se on nähtävä

Moniin asioihin on olemassa monia erilaisia näkökantoja, ja oikeastaan tilanteen mukaan on hyvä miettii, millaisella perspektiivillä alkaa miettiä asioita.
Esimerkiksi mulla on nyt tylsää. Tylsää, siis ei mitään tekemistä ikäänkuin, ei mitään KIVAA tekemistä, eli mulla on tylsää.
Täällä on hiljaista, joka on tietenkin hyvä juttu ja viisaasti katsottuna mun pitäisi nyt nauttia rauhallisuudesta jne. Mutta täällä on kuolleen oloista. Mun psyyke on tottunut että on säpinää koko ajan, vaikka se onkin rasittavaa, ja pitää tällaista tilaa epänormaalina ja häiritsevänä.

Kaksi lasta on omilla menoillaan, yhdellä on kaveri, mutta ne ovat lapsen omassa huoneessa, kaksi poikaa kävi uimassa juuri,ja kaikki on niin hemmetin näkymätöntä. Koko elämä juuri tällä hetkellä ,torstai- iltapäivänä, on niin hiton näkymätöntä ja olematonta kuin olla ja vaan voi. Niin nyrjähtänyttä, ja niin epänormaalia, että tekisi mieleni kirkua täällä että eikö täällä s****na tapahdu mitään!!!!!

Illalla sitten tietenkin tapahtuu, kun vallankin tämä toinen kotiutuu kaveriltaan,ja pitäisi alkaa iltatoimia puuhaamaan.SITTEN KYLLÄ tapahtuu. Liikaakin. Saa käyttää kaikki tiukan ohjaamisen taitonsa siihen, että saa pidettyä kasassa sen iltahässäkän,, saa hätistettyä kaikki toimille ja nukkumaan ajoissa. Se on ärsyttävää. Kun pitäisi illalla ehtiä antaa aikaa lapsille sellaisen rauhallisen jutustelun muodossa esim. ettei sitten tule siinä vaiheessa kun pitää hyvää yötä omassa sängyssä sanoa, se hirveä tarve jakaa kaikki asiat. Kun sitä haluis siinä vaiheessa jo vaan pois, omiin oloihinsa.

Tänään oli kyllä mukava päivä. Silmälasit,jotka kokivat lauantaina surullisen kohtaalon, saatiin kuin ihmeen kaupalla lasiliikkeessä oijottua,ja ovat ehyet kuin uudet!! jes. Tätä ennen menimme nälkäisinä Martinaan, Ipana,Ystäväni ja minä. En jaksanut kuin puolikkaan pitsan.Ipana sai valita lastenlistalta mitä halusi, tarjoilija oikein toi lasten menun hänelle. Sitten tämä minun lapseni, joka on semmoinen mahtava tapaus muutenkin,kysyy tarjoilijalta : "saisiko teiltä myös sipulirenkaita?"  Tarjoilija on hiukan hämillään mutta vastaa, että Ihan vasta tullut listalle lisä sipulirenkaat, ja ne sitten tilataan Ipanalle. Juomaksi halusi Cokista, me Ystävän kanssa joimme hienoista laseista vettä. Oli ihanaa, herran jestas kuinka tekikään hyvää käydä ihmisten ilmoilla!!!
Aleksia pitkin meni penkkarirekkoja, ja niissäkin oli omanlaistansa nähtävää- keskustassa oli paljon nähtävää tänään.

Voimat sippasi kotimatkalla. Maitoa äkkiä kaupasta ja kotiin lepäämään. Kyllä tuntee etten kunnossa ole, vaikka pää alkaakin jo avautua, muutenkin kuin suun kautta ;)

Näillä fiiliksillä sitten varsin tapahtumarikkaaseen viikonloppuun liu´taan, huomenna vähän pienten ihmisten kanssa uimasynttäritreffejä ja semmoista. Kuulette sitten taas, joskus :D


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...