Onhan tämä ihan sairasta, ettei vaan meinaa sitä tervettä päivää nähdä. Siis jo noin 5-6 viikkoa olen ollut kipeä. Tänään kävin taas lääkärissä, jossa todettiin, että antibiootit loppuivat 31.1, ja nyt kahden viikon jälkeen olen taas huonommassa voinnissa. Ennen tätä 10pv antibioottikuuria, joka siis määrätty 21.1, olin ollut kipeä 2,5 viikkoa, eliiii aika skrollautuu tuonne vuoden alun tietämille. perinteistä!! Olinhan vuosi sittenkin tammikuussa todella kipeä, pitkittyneen infektion jälkitilana keuhkoembolia, nyt tuli vaan keuhkokuume.
No,sain siis lisää roppeja, kun tosiaan jälkitautina on nyt lykännyt sitten päänalueen tulehdusta ja limakalvoturvotusta, jonka vuoksi
-pää kipeä,tai oikeastaan naama kipeä
-ääni kähisee,oikeen kunnon nasaalit irtoo
-korvat lukossa jo kolmatta viikkoa, jee, eli kuulen huminan takaa kaiken
-toisessa korvassa nestepullotusta, joka kuulema johtuu siitä,että nenästä korviin liittyvät putkistot niin turvoksissa.
Mutta siis vau, näillä mennään.
Ja toinen VAU, mä pääsin terkkarin lääkäriin ,eikä tarvinut mennä Akuuttiin jonottamaan taikka yksityiselle, koska yksityiselle olisin mennyt jos en nyt oisi apua saanut. Joten kiitos kunnallinen terveydenhuolto, nyt meni putkeen asiointi!!
Tietenkin RescuePatrol käväisi täällä, hakivat Ipanan,ja jäivät tänne vahdeiksi kun sitten menin sinne lääkäriin. Äiti-raasu itsekin kipeä, yritin kyllä kieltää lähtemästä, kun itsekin kipeä, mutta mitäs noi äidit uskoisi ;)
Omat fiilikset on yllättävän tasaiset. En ole jaksanut edes miettiä niinkään, ja toisaalta mulla on silläkin lailla rauhallinen olo,erilainen kuin koskaan ennen, että en huoli toisen perään, vaan lähetän enkeleitä ja pyyntöjä perään, jotta saisi voimaa ja viisauttaa hoitaa itseään kuntoon.
Mietin oikeastaan sitä asiaa näinkin. Hän muuttaa nyt pois meidän luota, koska on "kipeä", ei niin että tarvisi vaikka leikkaushoitoa tai muuta, vaan silleen pipi,ettei voi olla meidän kanssa täällä, vaikka kyllä haluaisi. Minäkin haluaisin, ja pitäisin hänet tiukasti täällä, jollei olisi sillä lailla pipi, ettei voi. Nyt hän voi niin halutessaan alkaa kuntouttaa itseään. Hoidon lisäksi siihen vaaditaan lujaa omaa tahtoa,tahtoa oppia uusia tapoja, ja uskallusta myös nähdä asioita sieltä omasta menneisyydestä, joiden myötävaikutuksella tähän ollaan tultu. Tänään kävin itse psykiatrisella saikkarilla kertaluonteisella visiitillä, ja hänkin kommentoi tilannetta, että miehen sairaudesta on mahdollista parantua, mutta kuten esimerkiksi alkoholismista parantumisen prosessiin, niin tähänkin, kuuluu retkahduksetkin.
Tämän päivän tasaisista fiiliksistä ilostuneena, päätin vähän pesaista pyykkiä, koska yksi minulle tärkeä juttu on aina ollutkin ,kodin siisteys.Ei nyt mikään tip top- meininki, koska olen sentään joissain asioissa realisti, mutta sellaienn ihmisen koti- siisteys. Mitä strukturoidumpaa kodikkuutta menettämättä,sen nautinnollisempaa minulle ;) Joten pyykkihuolto pyörimään 1-2 koneellisen verran, ja hiukan tiukalla silmällä katsottua karsimista ja järkkäilyä, niin jo vain on mukavaa!
Huomenna meillä onkin Ipanan kanssa vapaapäivä, ja voimme vaikka käydä vähän kaupungilla päivällä,esim silmälasiliikkeesä, jonne tulikin akuuttia asiaa. Muuten voisi taas "lepäillä", eli tylsistyä kotosalla. Jotenkin pitäisi saada itseään liikkeelle, sekin tekis mulle hyvää!!
No pitänee punoa juonia oman päänsä menoksi, ja siksi että piristyisi. Sen verran tämä kaikki tuntuu, ettei ole ihan parhaassa vedossa.
Tulipahan raportoitua, ja vähän kuvatuksia näkee Instan kauttakin.
Ihanaa, päivät ovat selkeästi pidempiä, valoa tulee, lumet sulaa...kevät tulee. (ja ne hiton siitepölyt, mutta niistä valitan sitten vasta kun se on ajankohtaista)
No,sain siis lisää roppeja, kun tosiaan jälkitautina on nyt lykännyt sitten päänalueen tulehdusta ja limakalvoturvotusta, jonka vuoksi
-pää kipeä,tai oikeastaan naama kipeä
-ääni kähisee,oikeen kunnon nasaalit irtoo
-korvat lukossa jo kolmatta viikkoa, jee, eli kuulen huminan takaa kaiken
-toisessa korvassa nestepullotusta, joka kuulema johtuu siitä,että nenästä korviin liittyvät putkistot niin turvoksissa.
Mutta siis vau, näillä mennään.
Ja toinen VAU, mä pääsin terkkarin lääkäriin ,eikä tarvinut mennä Akuuttiin jonottamaan taikka yksityiselle, koska yksityiselle olisin mennyt jos en nyt oisi apua saanut. Joten kiitos kunnallinen terveydenhuolto, nyt meni putkeen asiointi!!
Tietenkin RescuePatrol käväisi täällä, hakivat Ipanan,ja jäivät tänne vahdeiksi kun sitten menin sinne lääkäriin. Äiti-raasu itsekin kipeä, yritin kyllä kieltää lähtemästä, kun itsekin kipeä, mutta mitäs noi äidit uskoisi ;)
Omat fiilikset on yllättävän tasaiset. En ole jaksanut edes miettiä niinkään, ja toisaalta mulla on silläkin lailla rauhallinen olo,erilainen kuin koskaan ennen, että en huoli toisen perään, vaan lähetän enkeleitä ja pyyntöjä perään, jotta saisi voimaa ja viisauttaa hoitaa itseään kuntoon.
Mietin oikeastaan sitä asiaa näinkin. Hän muuttaa nyt pois meidän luota, koska on "kipeä", ei niin että tarvisi vaikka leikkaushoitoa tai muuta, vaan silleen pipi,ettei voi olla meidän kanssa täällä, vaikka kyllä haluaisi. Minäkin haluaisin, ja pitäisin hänet tiukasti täällä, jollei olisi sillä lailla pipi, ettei voi. Nyt hän voi niin halutessaan alkaa kuntouttaa itseään. Hoidon lisäksi siihen vaaditaan lujaa omaa tahtoa,tahtoa oppia uusia tapoja, ja uskallusta myös nähdä asioita sieltä omasta menneisyydestä, joiden myötävaikutuksella tähän ollaan tultu. Tänään kävin itse psykiatrisella saikkarilla kertaluonteisella visiitillä, ja hänkin kommentoi tilannetta, että miehen sairaudesta on mahdollista parantua, mutta kuten esimerkiksi alkoholismista parantumisen prosessiin, niin tähänkin, kuuluu retkahduksetkin.
Tämän päivän tasaisista fiiliksistä ilostuneena, päätin vähän pesaista pyykkiä, koska yksi minulle tärkeä juttu on aina ollutkin ,kodin siisteys.Ei nyt mikään tip top- meininki, koska olen sentään joissain asioissa realisti, mutta sellaienn ihmisen koti- siisteys. Mitä strukturoidumpaa kodikkuutta menettämättä,sen nautinnollisempaa minulle ;) Joten pyykkihuolto pyörimään 1-2 koneellisen verran, ja hiukan tiukalla silmällä katsottua karsimista ja järkkäilyä, niin jo vain on mukavaa!
Huomenna meillä onkin Ipanan kanssa vapaapäivä, ja voimme vaikka käydä vähän kaupungilla päivällä,esim silmälasiliikkeesä, jonne tulikin akuuttia asiaa. Muuten voisi taas "lepäillä", eli tylsistyä kotosalla. Jotenkin pitäisi saada itseään liikkeelle, sekin tekis mulle hyvää!!
No pitänee punoa juonia oman päänsä menoksi, ja siksi että piristyisi. Sen verran tämä kaikki tuntuu, ettei ole ihan parhaassa vedossa.
Tulipahan raportoitua, ja vähän kuvatuksia näkee Instan kauttakin.
Ihanaa, päivät ovat selkeästi pidempiä, valoa tulee, lumet sulaa...kevät tulee. (ja ne hiton siitepölyt, mutta niistä valitan sitten vasta kun se on ajankohtaista)
Kommentit
Lähetä kommentti