Siirry pääsisältöön

Tyyneyttä

Katsohan, mitään pahaa ei tapahdu, vaikka lapset tuossa pelaa. Minä hoidin kiristämisen- huone piti olla kunnossa. Sinun ei tarvinnut torpata koko asiaa.

Mitään pahaa ei tapahdu, vaikket puutu joka ikiseen tapahtumaan ja pienimpäänkin epäkohtaan, mitä näet tai kuulet. Kukapa meistä täydellinen olisi, sinäkö?

Elämä on parempaa, kun elää ja antaa muidenkin elää. Rauhassa.

Sain luettua tänään tämän vuoden toisen kirjan. Olen todella iloinen, että opin uudelleen lukemaan kirjoja, sikoinaan luin paljonkin,silloin kun ensimäinen lapsikaarti oli pieniä. Sitten se taito hukkui kai kiireeseen. Monia vuosia oli tilanne, etten ehtinyt lukea oikeastaan edes lehtiä. Lehtimyyjille kykeni rehellisesti sanoa, etten oikeasti ehdi lukea. Kun istahdan, en jaksa ottaa lehteä käteen, koska en ymmärtäisi lukemastani mitään.
Nyt, vuosia,VUOSIA myöhemmin, luen. Ja nautin.Voi mahdoton millaisen ihanan retken nytkin tein Burmaan tämän erilaisen rakkaustarinan siivin. Ensimäisen kerran varmaan koskaan ,minusta tuntuu, että voisin lukea tuon kirjan ihan heti uudelleen!

Tämä alkoi viime syksystä tai oikeastaan loppu kesästä, ennen kuin muutimme.  Ensin minulle tuli kova tarve lukea Lorna Byrnen Enkeleitä hiuksissani kirja. Samalla sain samalta ystävältä Yösyöttö ja Tarhapäivä- kirjat, ne olivat riittävät helppolukuisia harjoittelijalle. Oli niin ihanaa lukea, upota omaan maailmaan, saada samaan aikaan lepoa itsellen, ja nauttia ja naurahdella itsekseni kirjan tapahtumia.

Aion jatkaa lukemista. Katsotaan nyt mikä kirja uiskentelee käsiini seuraavaksi. Ongelmana on ainoastaan se, etten osaa itse keksiä mitä lukisin, mistä tykkäisin. Aikoinaan kuuluin kirjakerhoon, ja tuli luettua Sidney Sheldonia ja Torey Haydenia, Robin Cookia ja monia muita. Onneksi niiltä ajoilta on vielä jotain jäljellä, vaikka paljon olen laittanut tyttärelle ja varmaan ihan kierrätykseenkin... Nyt olen löytänyt kirjaston, ja vallankin kirjaston erittäin näppärän varauspalvelun. Kuinka näppärää, kotoa vaan näppäilen ja varaan kirjan, ja sitten haen sen lähikirjastosta :) Kunhan siis, keksisin niitä kirjoja, mitkä voisi kiinnostaa minua.

...mutta eikö olekin hauskaa, me sotkemme keittiön, me siivoamme keittiön, ei tarvinnut kieltää. Minä en tykkää Päivi Räsäsistä kun ne kieltää kaiken. Kannatan mieluumminkin sallivaa ilmapiiriä, koska siinä kasvaa elämä ja ilo, eikä minulla ole tarvetta niittää elämäniloa keltään, kieltämällä kaikkea.
Tykkään Ilosta niin paljon, että aion loukkaantua vastaisuudessa joka kerran kun joku kehtaa dropata minun iloa. Aion sanoa siitä, ihan rakentavasti ja diplomaattisesti, kuten kuvaan kuuluu. Sekin on niin hauska juttu, kuinka voi antaa palautetta ihan hyvässä hengessä,vaikka sanoma sisältäisikin moitetta, tai sellaista ns. neg.palautetta.

Se on asennetta, se on taitoa ja se on tahtoa ilmaista asia nätisti.

Varasin muuten tukkalääkärin perjantaille. Minulla on malli vähän fiiliksissä, mutta tuumin jollei ihan niin lyhyttä takaa. Saas nähdä, aika on varattu jo,ja sinne mennään :) Tuli mitä tuli.

Ihania kuvia olen ottanut ja Instaan niitä laitellut,semmoisia kevään aurinkokuvia. Olen ollut ihan fiiliksissä tuosta auringonpaisteesta. Tähän aikaa iltaa, kun ulkona on täysi pimeys, on vaikea uskoa, että päivällä oli niin päätähuimaavan upea ilma !!! Toivottavasti huomenna taas :)


MOIMOI, terkuin Marika :)





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...