Eilen juu alkoi se putkiremppa, mitä on minimaalisella kauhulla varrottu. Iloksemme saimme tietää jo aiemmin, että meillä säilyy vedentulo keittiöön, joka tarkoittaa jo ihan sikapaljon helpotusta!! Siis tiskikone toimii, hanasta saa vedet ihan omassa asunnossa, kaksi naapuria kun joutuu hakea tuolta autotallien luota vetensä. Vedet kannetaan vessaan huuhtelua varten. Kädet pestään keittiössä, hampaiden pesun aika kun tuli eilen illalla (aamulla lapset sai viel vessassa pestyä) niin täällä oli useampi pöllön poikanen ihmettelemässä,että miten he voi pestä hampaita. Voi hyvää päivää näitä kaupunkilaislapsia!!!!
Juu siitä vaan otat lasiin vettä ja menet tuonne vessaan pesemään hampuleita ;) Ihan normaalisti voit harjata, heh.
Vessanhuuhtelu- käytöntö on mennyt perille hyvin.
Eilen illalla niinikään teini mietti, miten saa pestyä nassunsa :D En oikeastaan tiedä, kuinka lopulta suoritti toimensa, koska olin illalla jo niin kuollut, että ei taju enää juurikaan päässä liikkunut, enkä näinollen ollut tarjoamassa valmiita vastauksia. Itse pesin nassuni aamulla ihan keittiön lavuaarilla :)
Ensin piti kyllä mennä etsimään puhdistusaineet ym, jotka eilen aamulla hätäpäissäni nakkelin poitsun huoneeseen remontin tieltä- kun eihän meille ollut sanottu, että pitää tyhjentää kaapit ja muut, eikä siis itse tajuttu :P
Maanantaina palautin bussiasemalle toisiksi vanhimman poikani, joka ajelutti sisaruksensa sunnuntaina kotiin syyslomareissultaan Mansesta. En luvannut heti päästää takaisin, vaikka häntä alkoi heti häiritä ja ärsyttää sisarustensa kovaaäänisyys. No ÄLÄ, meinaatkos ettei minuu häiritte ??? (vaan eipä oo juuri vaihtoehtoja kuin kestää se, koska ilmastointiteippi tai muu äänenvaimennin suun edessä on ehkä vähän laitonta, lol)
Sunnuntai-maanantai yönä olen saanut siis niskat niin jumiin ,että ihan oikeasti, pään kääntäminen on tehtävä tosi varoen, ja silti sattuu. Äkkinäiset liikkeet, tai ylipäänsä tilanteet joissa käytät niskaa, aiheuttavat kipua. Oletko muuten koskaan ajatellut, että käytät niskaasi myös sohvalta tai sängystä nousuun???
En hitto minäkään, mutta nyt olen!
Joten niska on edelleen jumissa, ehkä hankalammin vielä kuin eilen.
Putkiremppapäivä kakkonen siis tänään, ehdin sentään rauhassa käydä aamupissalla, koska heräsin klo 7- remppamies tuli 7.30. Aamu sujui ihan hiton hitaasti, Samuel ei syönyt taaskaan aamupalaa,vaikka tilaili vaikka mitä. Sille jäi tuo huono ruokailu siitä, kun vesirokko vei viikko sitten ruokahalut. No, herkut kyllä maistuu, mutta hirveän rasittavaa joutua tekemeään töitä että ipana söisi edes jotain. Kauheaa höpötystä että syöppäs nytten vähän, ja tule syömään ja ja ja. Miksi muuten aikuinen tekee niin, maanittelee syömään? Hirveää energian haaskausta, ja omiin hermoihin vaan käy suotta.Jotkut sanoo, että kyllä lapsi syö sitten kun on nälkä. Samuelkin on ollut aina hyvä syömään, joten tämä temppuilu on tosi ärsyttävää.
Puhuimme muutenkin miehen kanssa Samuelin kasvatuskäytännöistä, että systemaattisesti hänen kanssa on oltava topakampi, ja alettava vaatia samantasoista käytöstä kuin muiltakin. Hän on kumminkin reilun 3kk päästä 5- vuotias, ja tuo temppuilu, ja omien vaatimusten esittäminen alkaa käydä todella rasittaavaksi. Eli suomeksi: ruotuun laitto. Hän ymmärtää kyllä kuinka pitää toimia, ja miten meillä toimitaan, mutta toistaaiseksi hän käyttää vielä sitä valtaa, jonka olemme pienimmälle suonut. Nyt se vaan otetaan pois häneltä... Rankka vääntö tulossa, veikkaan villisti.
Kävimme tekemässä kerholla isänpäiväkortin. Siitä tuli ihan hieno, ja vallan mielenkiintoinen. Samuelin piirtämässä isin kuvassa isi on ase kädessä pyörremyrskyssä. Voihan se olla, että pitää paikkansakin, poika kun tunnetusti on kovin omalaatuinen ja tietää asioita joista hänen ikäisen ei pitäisi olla kuullutkaan. Oikeastaan se kuva kuvaa isäänsä hyvinkin, mutta onhan se aika karmeaa nähtävää tuonikäisen piirtämänä. Onneksi hahmo oli sentään tikku- ukko. Mutta mietityttää, ja voi olla että isäänsäkin mietityttää, ja toivottavasti laiattaa miettimään, miten lapsi on hänet nähnyt.
kerholle meno oli tuskien takana, koska mun kroppa on ollut ihan palasina tai paremminkin ihan jäykkänä jo monta päivää. Ja nyt vielä tämä niska. Ei kulje tämän mamman liikkeet, ei. Kaikki on nyt niin hankalaa, väsyttävää, hidasta, junaavaa... Milloinkohan tämä loppuu?? No, torstaina on minullakin hieronta, joten voi hiukan helpotusta saada. Toivottavasti.
Tänään menemme testaamaan toisen paikallisen uimahallin, koska joo, kotona ei voi käydä suihkussa. Uiminen voisi vähän auttaa tähän kroppajumiinkin.Ja hermoihin. Kaikki säädöt on nyt niin pienellänsä, ja ihan vähimmillä energioilla mennään. Sitä uutta nostetta odotellessa!
Oma kalenteri on hiukan levällään- juuri aamulla paasasin teinille, kuinka tärkeää on laittaa kaikki merkinnät kalenteriin, jotta tietää koko ajan missä pitää olla ja milloin, ja mitä tapahtuu ja milloin. Niin huomasin että puuttuipa itseltänikin merkintöjä, nimenomaan google-kalenterista, jota voin katsoa sekä koneelta että puhelimelta. Ja sitten olen pari juttua kitjoittanut vain seinäkalenteriin, ja yksi käynti on ihan hämärän peitossa, mihin olen sen merkannut, jos mihinkään??? Joten... Kalenterista tulikin mieleen, että pitäisiköhän kokeilla sellaista, että pistää tabletin hoitamaan kalenterin virkaa..niin että sen kalenterista avautuu sama kalenteri kuin itselle. En tiedä olisiko se yhtään fiksu ajatus. Mietitään.
Raporttia pukkaa taas kun on raportoitavaa, toivottavasti seuraavaksi olisi jotain tosi kivaa kerrottavaa.
Tämä syysloman jälkeinen elämä ei nyt ole oikeen kivasti lähtenyt kylläkään.
KISSAT: näille on nyt nimiä nikkaroitu urakalla
Juu siitä vaan otat lasiin vettä ja menet tuonne vessaan pesemään hampuleita ;) Ihan normaalisti voit harjata, heh.
Vessanhuuhtelu- käytöntö on mennyt perille hyvin.
Eilen illalla niinikään teini mietti, miten saa pestyä nassunsa :D En oikeastaan tiedä, kuinka lopulta suoritti toimensa, koska olin illalla jo niin kuollut, että ei taju enää juurikaan päässä liikkunut, enkä näinollen ollut tarjoamassa valmiita vastauksia. Itse pesin nassuni aamulla ihan keittiön lavuaarilla :)
Ensin piti kyllä mennä etsimään puhdistusaineet ym, jotka eilen aamulla hätäpäissäni nakkelin poitsun huoneeseen remontin tieltä- kun eihän meille ollut sanottu, että pitää tyhjentää kaapit ja muut, eikä siis itse tajuttu :P
Maanantaina palautin bussiasemalle toisiksi vanhimman poikani, joka ajelutti sisaruksensa sunnuntaina kotiin syyslomareissultaan Mansesta. En luvannut heti päästää takaisin, vaikka häntä alkoi heti häiritä ja ärsyttää sisarustensa kovaaäänisyys. No ÄLÄ, meinaatkos ettei minuu häiritte ??? (vaan eipä oo juuri vaihtoehtoja kuin kestää se, koska ilmastointiteippi tai muu äänenvaimennin suun edessä on ehkä vähän laitonta, lol)
Sunnuntai-maanantai yönä olen saanut siis niskat niin jumiin ,että ihan oikeasti, pään kääntäminen on tehtävä tosi varoen, ja silti sattuu. Äkkinäiset liikkeet, tai ylipäänsä tilanteet joissa käytät niskaa, aiheuttavat kipua. Oletko muuten koskaan ajatellut, että käytät niskaasi myös sohvalta tai sängystä nousuun???
En hitto minäkään, mutta nyt olen!
Joten niska on edelleen jumissa, ehkä hankalammin vielä kuin eilen.
Putkiremppapäivä kakkonen siis tänään, ehdin sentään rauhassa käydä aamupissalla, koska heräsin klo 7- remppamies tuli 7.30. Aamu sujui ihan hiton hitaasti, Samuel ei syönyt taaskaan aamupalaa,vaikka tilaili vaikka mitä. Sille jäi tuo huono ruokailu siitä, kun vesirokko vei viikko sitten ruokahalut. No, herkut kyllä maistuu, mutta hirveän rasittavaa joutua tekemeään töitä että ipana söisi edes jotain. Kauheaa höpötystä että syöppäs nytten vähän, ja tule syömään ja ja ja. Miksi muuten aikuinen tekee niin, maanittelee syömään? Hirveää energian haaskausta, ja omiin hermoihin vaan käy suotta.Jotkut sanoo, että kyllä lapsi syö sitten kun on nälkä. Samuelkin on ollut aina hyvä syömään, joten tämä temppuilu on tosi ärsyttävää.
Puhuimme muutenkin miehen kanssa Samuelin kasvatuskäytännöistä, että systemaattisesti hänen kanssa on oltava topakampi, ja alettava vaatia samantasoista käytöstä kuin muiltakin. Hän on kumminkin reilun 3kk päästä 5- vuotias, ja tuo temppuilu, ja omien vaatimusten esittäminen alkaa käydä todella rasittaavaksi. Eli suomeksi: ruotuun laitto. Hän ymmärtää kyllä kuinka pitää toimia, ja miten meillä toimitaan, mutta toistaaiseksi hän käyttää vielä sitä valtaa, jonka olemme pienimmälle suonut. Nyt se vaan otetaan pois häneltä... Rankka vääntö tulossa, veikkaan villisti.
Kävimme tekemässä kerholla isänpäiväkortin. Siitä tuli ihan hieno, ja vallan mielenkiintoinen. Samuelin piirtämässä isin kuvassa isi on ase kädessä pyörremyrskyssä. Voihan se olla, että pitää paikkansakin, poika kun tunnetusti on kovin omalaatuinen ja tietää asioita joista hänen ikäisen ei pitäisi olla kuullutkaan. Oikeastaan se kuva kuvaa isäänsä hyvinkin, mutta onhan se aika karmeaa nähtävää tuonikäisen piirtämänä. Onneksi hahmo oli sentään tikku- ukko. Mutta mietityttää, ja voi olla että isäänsäkin mietityttää, ja toivottavasti laiattaa miettimään, miten lapsi on hänet nähnyt.
kerholle meno oli tuskien takana, koska mun kroppa on ollut ihan palasina tai paremminkin ihan jäykkänä jo monta päivää. Ja nyt vielä tämä niska. Ei kulje tämän mamman liikkeet, ei. Kaikki on nyt niin hankalaa, väsyttävää, hidasta, junaavaa... Milloinkohan tämä loppuu?? No, torstaina on minullakin hieronta, joten voi hiukan helpotusta saada. Toivottavasti.
Tänään menemme testaamaan toisen paikallisen uimahallin, koska joo, kotona ei voi käydä suihkussa. Uiminen voisi vähän auttaa tähän kroppajumiinkin.Ja hermoihin. Kaikki säädöt on nyt niin pienellänsä, ja ihan vähimmillä energioilla mennään. Sitä uutta nostetta odotellessa!
Oma kalenteri on hiukan levällään- juuri aamulla paasasin teinille, kuinka tärkeää on laittaa kaikki merkinnät kalenteriin, jotta tietää koko ajan missä pitää olla ja milloin, ja mitä tapahtuu ja milloin. Niin huomasin että puuttuipa itseltänikin merkintöjä, nimenomaan google-kalenterista, jota voin katsoa sekä koneelta että puhelimelta. Ja sitten olen pari juttua kitjoittanut vain seinäkalenteriin, ja yksi käynti on ihan hämärän peitossa, mihin olen sen merkannut, jos mihinkään??? Joten... Kalenterista tulikin mieleen, että pitäisiköhän kokeilla sellaista, että pistää tabletin hoitamaan kalenterin virkaa..niin että sen kalenterista avautuu sama kalenteri kuin itselle. En tiedä olisiko se yhtään fiksu ajatus. Mietitään.
Raporttia pukkaa taas kun on raportoitavaa, toivottavasti seuraavaksi olisi jotain tosi kivaa kerrottavaa.
Tämä syysloman jälkeinen elämä ei nyt ole oikeen kivasti lähtenyt kylläkään.
KISSAT: näille on nyt nimiä nikkaroitu urakalla
Minä olen Milla Magia, lauantaina täytin 10 viikkoa, ja painan 950g
Minä olen Valkonenä, jolle perheeni parhaillaan käy hurjaa vääntöä, mikä minusta tulee. Luultavasti Maisa. Onkse paha :) Painoin kai tasan kilon.
Hei, minä oon Pilkku- poika, ja minä oon porukan kingi ja isoin, painoin jo 1,2 kiloo ja rapiat!
Krooh, olen se Valkoleuka eli musta tulee Majuri, kunhan muutan tuon mun emännän tyttärelle parin viikon kuluttua. Painoin vähän yli kilon.
Putkiremontit ovat kyllä haasteellisia. Siskoni Vaasassa remontoi omakotitalonsa. Hän kehui kyllä putkimiestä koska olivat ymmärtäväisiä ja pystyivät aina sopimaan milloin vettä tulee ja milloin ei.
VastaaPoista