Siirry pääsisältöön

Marevan ja sivuoireet

Jännä juttu että tähän mennessä yksikään lääkäri ei ole tunnustanut näitä mun oireita lääkkeestä johtuviksi. Sanotaan vaan,että Marevan on niin hyvin siedetty lääke.
Ja hitot, minun kroppa ei ainakaan siedä tätä lääkettä.Nyt on viikko menty pahoinvoinnin kera,samaten huimauksen,sydämen tykyttelyn ja rinta-alan painontunteen kera.Mulla oli tänään ihan hyvä olo kunnes otin Marevanit ja noin 15 minuutissa kuin hyökyaalto,pahoinvointi heitti minut rähmälleen ja päässä vaan vippasi vaikka istuin jne. Kyllä mä sanon,että ihan karseaa.   Silti mulle yritetään selittää,että tämä kaikki on vielä keuhkoveritulppien syytä!

Ok,mä ymmärrän että vointi ei ole voimakas vielä.Se on ihan normaalia, mutta en minäkään tyhmä ole jos puhutaan yhteenlaskusta lääke+ seuraus =pahoinvointi  ym.
Silloin kun mun tauti alkoi,siis se korkean kuumeen nostattanut "bronkiitti" johon söin antibioottina Amorionin.  Se antibiootti teki mulle myös hitonmoisen pahoinvoinnin ja mä mietin montako Amorion kuuria mun lapsilla on ollut ja kukaan ei ole osannut sanoa pahasta olosta,vaan olen huomannut ettei ruoka ole maistunut.Olen niin pahoillani heidän puolestaan nyt kun itse koin sen.

Lääkkeen suhteen siis mun teoria- mun elimistö yrittää viestittää ettei tuollaisia myrkkyjä saa tunkea sisuksiin.Ymmärrän.Mutta mulla ei ole vaihtoehtoja. Viikon päästä lääkäri soittaa.Jos mun olo yhtä huono,niin ilmoitan että en pysty! Vai pitääkö mun alkaa syödä viel pahoinvoinninestolääkitystäkin tähän syssyyn?????

Mainitsinko päänsäryn?Lisäksi päässä tuntuu sille,että päänahan alla olisi ilmaa.Sellainen viileä tunne .tai vettä.Voin sanoa että suht ikävää kun tuntee kropassa niin paljon uusia outoja juttuja joista ei tiedä, pitäisikö niistä huolestua....Näistä päätuntemuksista en nimenomaan tykkää.Niin ja närästys! Edes raskausaikoina ei ole närästänut ja nyt saan syödä Renniet monta nappia päivässä...

Jos joku lukee tämän,joku jolla Marevan lääkitys,voisitko jättää kommenttia,Kuulostaako oireet yhtään samalle tai onko tullut jotain muuta...veli kookkeli ei paljastanut vertaistukea mulle.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...