ja valtakunnassa kaaaaaiikkki hyvin :D
Kertakaikkiaan.Pakkohan se on vähän retostella tällä onnellisella fiiliksellä.En nyt sanois että tämä kovin harvinaistakaan olisi,mutta sen verran kumminkin,ettei aivan joka päivä tähän yllä.
Lauantai oli niin kiva ja ihana ja onnellinen- minun vanhemmat olivat meillä "koko päivän",sen mitä paikasta a paikkaan b siirtymäajoilta ehti.Mutta paljon he taas ehti,en käsitä sitä energiaa,mitä kahdella,minua yli 20v vanhemmalla ihmisellä,,voi ollakkaan!! Iskä istutti minulle keltapalloja pihalle ja siisti muutenkin kukkapenkkiä,ja äiti huseerasi tapansa mukaan keittiössä,ja minä jähmetyn vain istumaan ja katsomaan heidän touhujaan.Uskomatonta!!!! Kyllä häpeä nousee päälakeen saakka,kun miettii,että minua yli20v vanhemmat vanhempani,ovat tarmokkaampia kuin minä...
Tänään sitten hissuteltiin aamupäivä,minä kuukahdin taas ja nukuin klo 11-12,sitten kyllä herätessä kaikki palaset olikin taas kohdallaan,ja parin tunnin päästä siitä,olimme syöneet herkullisen grilliruoka-aterian ja olimme matkalla kummipoijjaan tykö.Muksut arvuutteli minne menemme,kun sanoin "kylään"- nauroin sitten lopulta että onkos meillä kovin monta kyläpaikkaa jossa meitä huvittaisi käydä..Niimpä niin,eipä oo.Ja kun tupatakkaan ei kehata niin mielummin ootellaan kutsua taikka avointa ilmaisua että olemme tervetulleita kohteeseen tyyliin milloin vaan.
Kummipoijjaalla kupattiinkin sitten kasiin saakka,poislähtiessä ajetiin yhden vaaleanpunaisen talon kautta.Voin tunnustaa että puutarha vei sydämeni eikä talon koossa ja värissäkään mitään vikaa ollut ;)
Nähtäväksi jää,olisiko se tämän modernin noidan talo...fiilarit oli kyllä hyvät,piha imaisi minut sisäänsä.Taikametsä kakkonen,ihan selkeesti.
Yks asia mikä tänään noussut pintaan.
Että viittii ihmisiä närästää minun elämä.Ja minun valinnat jne.Voi että se olisi huvittavaa ellei se olisi niin jotensakin häiritsevää.
Minä yritän opettaa lapsillekkin aivan hiki hatussa tätä: katso ensin omaa elämää/käytöstä/valintoja,ja arvostele sitten vasta muiden.
Vaan kun se tuppaa olemaan ensinnäkin helpompaa ja ehdottomasti kivempaa arvostella muita,se vaan on niin,ihminen on kai rakennettu niin- ellet siis viitsi tehdä sitä työt itsesi kanssa,mitä koulutusta pidän nyt jo lapsilleni.
Älä jumalan tähären paiskaa ekaa kivee.Ellet oo se täydellinen yksilö,mitä yksikään luojan luoma vaan ei kertakaikkiaan voi olla.Oikeastaan täydellinen,voiko ees olla,mikään...edes henkimaailman olento??
Siinäpä sulle mietittävää,ja laste ne kivet vaan maahan saakka tuumailun ajaksi,voi mennä pikkuinen tovi ;)
Kertakaikkiaan.Pakkohan se on vähän retostella tällä onnellisella fiiliksellä.En nyt sanois että tämä kovin harvinaistakaan olisi,mutta sen verran kumminkin,ettei aivan joka päivä tähän yllä.
Lauantai oli niin kiva ja ihana ja onnellinen- minun vanhemmat olivat meillä "koko päivän",sen mitä paikasta a paikkaan b siirtymäajoilta ehti.Mutta paljon he taas ehti,en käsitä sitä energiaa,mitä kahdella,minua yli 20v vanhemmalla ihmisellä,,voi ollakkaan!! Iskä istutti minulle keltapalloja pihalle ja siisti muutenkin kukkapenkkiä,ja äiti huseerasi tapansa mukaan keittiössä,ja minä jähmetyn vain istumaan ja katsomaan heidän touhujaan.Uskomatonta!!!! Kyllä häpeä nousee päälakeen saakka,kun miettii,että minua yli20v vanhemmat vanhempani,ovat tarmokkaampia kuin minä...
Tänään sitten hissuteltiin aamupäivä,minä kuukahdin taas ja nukuin klo 11-12,sitten kyllä herätessä kaikki palaset olikin taas kohdallaan,ja parin tunnin päästä siitä,olimme syöneet herkullisen grilliruoka-aterian ja olimme matkalla kummipoijjaan tykö.Muksut arvuutteli minne menemme,kun sanoin "kylään"- nauroin sitten lopulta että onkos meillä kovin monta kyläpaikkaa jossa meitä huvittaisi käydä..Niimpä niin,eipä oo.Ja kun tupatakkaan ei kehata niin mielummin ootellaan kutsua taikka avointa ilmaisua että olemme tervetulleita kohteeseen tyyliin milloin vaan.
Kummipoijjaalla kupattiinkin sitten kasiin saakka,poislähtiessä ajetiin yhden vaaleanpunaisen talon kautta.Voin tunnustaa että puutarha vei sydämeni eikä talon koossa ja värissäkään mitään vikaa ollut ;)
Nähtäväksi jää,olisiko se tämän modernin noidan talo...fiilarit oli kyllä hyvät,piha imaisi minut sisäänsä.Taikametsä kakkonen,ihan selkeesti.
Yks asia mikä tänään noussut pintaan.
Että viittii ihmisiä närästää minun elämä.Ja minun valinnat jne.Voi että se olisi huvittavaa ellei se olisi niin jotensakin häiritsevää.
Minä yritän opettaa lapsillekkin aivan hiki hatussa tätä: katso ensin omaa elämää/käytöstä/valintoja,ja arvostele sitten vasta muiden.
Vaan kun se tuppaa olemaan ensinnäkin helpompaa ja ehdottomasti kivempaa arvostella muita,se vaan on niin,ihminen on kai rakennettu niin- ellet siis viitsi tehdä sitä työt itsesi kanssa,mitä koulutusta pidän nyt jo lapsilleni.
Älä jumalan tähären paiskaa ekaa kivee.Ellet oo se täydellinen yksilö,mitä yksikään luojan luoma vaan ei kertakaikkiaan voi olla.Oikeastaan täydellinen,voiko ees olla,mikään...edes henkimaailman olento??
Siinäpä sulle mietittävää,ja laste ne kivet vaan maahan saakka tuumailun ajaksi,voi mennä pikkuinen tovi ;)
Tänään mua ei hetkauta mikään.Olen vaan niin tyytyväinen,iloinen ja onnellinen,ja ONNISTUNUT,että tämän päivän hyvää fiilistä ei pilaa mikään.
Yksi juttu mikä mietityttää- kuinka sitä saa ihmisten aikaan nukuttuu kun on näin loistava olotila :D
Näin hyvässä olotilassa jaksaa keskittyä myös rentoutushengittelyyn,ja ehkäpä nousta leijumaan ajatuksiensa kautta pilviäkin korkeammalle,ja näkemään kaikkea jännää.
Näillä puhein,eikun uuteen viikkoon vain :D
Kommentit
Lähetä kommentti