Siirry pääsisältöön

Onnea on toteuttaa itseään!

Tuli vaan tässä mieleen,kuinka kivaa on,kun saa tusata itselleen mieluisia juttuja :)
No vaikka kodin sisustaminen ja suunnittelu ja sitä sivuavat touhut.

No minä kävin tänään,taas vaihteeksi,Ikeassa.Mentiin vanhimman tyttären asioissa sinne,mukana oli kaksi pientä poikaa ja nuorin tytär,oikeen mainio Ikeaporukka siis kasassa.Pienet pojat vietiin Smålandiin tunniksi leikkimään,sen jälkeen kun olin naurattanut itseäni meidän Ikea ravintola-laskulla,joka oli 2,25e. Lapset söivät ilmaiseksi siis,ja itse otin pienemmän (siis kai lastenannoksen) kasvispyöryköitä,5 kpl ja sitten sellaista ohranjyvii mitälie ja paholaiskastiketta.Ihan täydellisen sopiva ruoka-annos meikäläisellekkin,jos saan mainita.

No siis,tulihan sieltä itsellekin hankittua muutama tarvejuttu- tytär halusi jakkaran uuden koulupöytänsä kaveriksi,ja siihen päälle ostettiin sikasöde päällinen.  Oikeastaan me ostettiin änitä settejä kaksi,onneksi,koska keskineitikin halusi sellaisen kun kotiin päästiin ;)
Mamma itse osti teflonpintaisen kattilan,koska on kyllästynyt perheen narinaan siitä,että HE polttavat maitopohjaiset jutut aina pohjaan (no niiden ongelma,heh) ja sitten investoin 5 euroa siisteihin kiiltäviin valkoisiin ruokalautasiin (10 kpl) Koulupoijjaalle ostin työlampun pöydälleen,eli vähän jokaiselle jotakin,nice.

Eilen bongasin Torista STUVA-järjestelmään kuuluvan "säilytyspenkin"- siitä tulee meidän uuden,yli puolet suuremman akvaarion alle kaappi,siis,vaikka totesinkin että NIIN hyvää säilytystilaa en uhraa akvaariotarvikkeille.Ja siinä sitä tusaamista piisaakin! Tuotiin sunnuntaina tää akvaari kummipojan kotoa,sitä on nyt pesty ja puunattu ja uudet silikoonit laitettava siihen ja testattava pitääkö,sitten voi alkaa laittaa vesiä tekeytymään siihen ja ehkäpä viikonloppuna saattaisi jo kalat muuttaa uuteen kotiin.Tuo on sen verran iso akvaario jo,että sinne saan sellasii kivan näköisiä,suurempaa tilaa vaativia kaloja.

Muutenhan täällä huushollissa olen viimeiset ajat saanut toteutttaa itseäni sillä,että mietin mihin hiisiin tungen ne kamat,jotka on jääneet vähän niinkuin yli,kun huoneita vaihdettiin...Omaa makkaria ei enää ole,joten viime Ikeareissulla ostin vain uudet pussilakanat sänkyyn,joka siis tuolla verhojen kätkössä,alkovissa.Tykkään muuten sikana nukkua siellä,tulee ihan prinsessa-fiilis ;)

Vanha makkari on siis nuorimman tyttären ja nuorimman pokkosen yhteinen,se on kyllä sisustettu hyvin tyttömäisesti,mutta 3vee ei vielä piittaa ;) Hänelle riittää että saa palloilla siellä huoneessa ja että omassa sängyssä on omat unilelut.Joten tyttö saapi pitää valtaa huoneessa.Älyttömän kivasti niillä kyllä menee,on semmoinen tyttö,että haluaa lukea veikalle illalla jne.Kiva että on niin kiva tyttö mulla.Tänäänkin Ikeassa sai reissusta täydet kymmenen pointsii,sen sijaan pikkuveljien kartuttaessa hiukka vähemmän.

Varmaan se on syy,kun viettää liki kaiken aikansa kotona.Tämä on työpaikka ja koti,en mä kaipaakkaan juuri muualle,en osaa hakea sellaista tunnetta edes,että tarvisi paljon muuta.Joskus vain.Niin että aika luonnollista kai,että sitä antaa luovuutensa kukkia näiden seinien sisällä.
:)

Kaiken kaikkiaan se tekee ihmiselle extrahyvää kun saa toteuttaa omia unelmiaan ja visioitaan.Vaikkei kaikkia voisi edes toteuttaa,niin haaveillahan saa,muttei liian vakavasti ottaa ;)
Minun huumorintajuni kun loppuu siihen,että kuvitellaan kaikkien haaveiden edes koskaan toteutuvan :P

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...