Siirry pääsisältöön

En ole enää Äiti-Iloinen

Oho.
Eipä pitänyt näin kauaa lomailla blogista,vaikka lomaa olikin viime viikko,lapsilla ainakin.
Vietettiin kyllä oikeastaan ihan kiva loma,ma-ke reissuiltiin ja tapasin ihan törkeän pitkästä aikaa kahta ihanaa ihmistä,ja ihanaa oli huomata että kyllä ne sydämet sykki edelleen samaan tahtiin,vaikka aikaa olikin kulunut :)

Keskiviikko iltana palattiin kotiin ja perjantaihin saakka olikin hulinaa,kunnes taas osa tenavista meni isiviikonlopulle.Me loput sitten taidettiin tuhlata puolen kuun rahat kahdessa päivässä?

Uusi viikko valkeni visiitillä psykiatrisen sh:n luona.Minusta alkaa enenevässä määrin tuntua sille,että mun diagnoosi on vain "liian raskas elämä" "paljon kuormitusta menneisyydessä" "liian vaativa" jne.Mutta niin,eipä se haittaa,en minä oo dignoosin nälkäinen,kivempihan se olis olla jaksava ja kestävä ja iloinen ja siis terve.Mutta tällä hetkellä en ole enää Äiti-Iloinen,mikä olen ollut aina numero seiskaan saakka.Lapsi seiskaan siis.Olisi pitänyt ymmärtää lopettaa,koska 7 on ollut aina mulle jotenkin lempiluku,heh heh.Kahdeksan oli jo vähän liikaa ;) Mutta juu,jutellaan nyt parin vko välein,ellei taas tule peruutuksia.Se on ihan kivaa,jutella.Hän ei tuomitse,hän ei sano että kyllä sun nyt pitää ja sinusta kiinni ja tee itse itsesi hyväksi nyt tämä ja tämä...Huh miten sainkaan siitä tarpeekseni.Parempi ettei edes mieti,niin alkaa hermoa korventaa.

Eilen viimeinkin tein taas hiukan kotona juttuja.Haluisitko tehdä vaimosi iloiseksi- kysymys tuotti toivotun lopputuloksen,ja mies purki ylimääräisen sängyn joka pakattiin meidän sängyn alle,kuinkas muutenkaan.Sängyn paikalle raahasin olkkarista senkin,ja käänsin olkkarin ruokailuryhmän taas toiseen asentoon-  johan se on joulusta saakka noin ollutkin!On taas vähän vaihtelua.

Tänään on minunkin kyllä poistuttava uudelleenkin torpasta,koska "pakko" käydä kirppiksellä uudelleen-eilen siis käytiin-koska jäi vaivaamaan yksi lamppu. Ja jos se ei ole siellä enään,niin sitten se ei ollut minulle tarkoitettu.Sitten viimeinkin jos pääsisi Mustiin ja Mirriin hakemaan uutta hiekkaa :) Nuo roikaleet taisivat kyllästyä tuohon ekopellettiin,koskapa tuo paakkuuntuva on käyttöasteeltaan extrasuosittua.

Jaa-a,toivottavasti loppupv menee yhtä kivasti,ainakin on mukava noste tässä päivässä.

Hyvää alkanutta viikkoa,kuulumisiin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...