Siirry pääsisältöön

Kissataxi täällä moi!

Aamu alkoi aika kiinnostavasti.Siis sen jälkeen,kun sain heitettyä eskarin ja amitsun kouluun.Piti ottaa kiinni meillä hoidossa ollut kissuliini,jotta palauttaminen omistajalleen onnistuisi samalla reissulla kun meidän oma pikku paaholainen käytetään ekaa kertaa eläinlääkärissä.Pikkuinen sai tyytyä maatkustamaan peräkontin penkeillä laatikossa valjailla sidottuna,kun hoitokissu sai kissakoppamme,sen ainoan.Mutta hyvin meni matka!!!Pikkuinen pääsi sitten koppaan,kun jätimme hoitokissan pois kyydistä,mutta siis aivan uskomaattoman tyynesti hän otti autossa olon,ei siis yhtään kitinää taikka miukumista kuulunut,ja eläinlääkärin odotushuoneessakin oli niin rauhassa kopassaan.Kertakikkiaan ylpeyden aihe "mammalle" ! Kukapa sitä ei lapsistaan ylpeä olisi ;)

Pikkuinen sai siis rokotuksen ja uuden ajan sterilisaatioon kuukauden päähän.Reissu oli oikeen hyvä,jopa ennen kissan luovutusta tapahtuneet treffit onnistui,vaikka minuuttiaikataululla mentiinkin- saatiin kaupat tehtyä,minä sain Matkijanärhen miehelle ja välikausikengät eskarille.Itse en kyllä tuosta leffasta piittaa vaikka olenkin nähnyt Nälkäpelin aiemmat osat,ne vaan on liian pelottavia minulle.En tykkää pelottavista jutuista,maailmassa on muutenkin liikaa pelottavuutta,pahuutta ja surkeutta- mii laik comedies! Ja suomiviihteestä.

Hurjan kiva fiilis ollut tässä pari päivää,nautin suunnattomasti! Jaksaa jaksaa!

Nyt meille sitten tarjottiin sitä asuntoa,josta hihhuloin jo 2vko sitten.Ilmeisesti ei ole kelvannut kellekkään,miksiskälie ei?En tiedä,mutta minä yritän saada nyt näyttöä sinne,mutta täytyy sanoa,että pohjaltaan vaikuttaa niin hyvälle!
Toivotaan toivotaan.

Kummallinen päivä toden totta.Mies sai tilaamansa subbarin ja meni karhunpentujen kanssa sitä asentamaan pihalle.Salaatti tehtiin ruokailua varten,mutta ei täällä ole kukaan ruokailemassa.
On vasta tiistai,ja tuntuu että kahteen päivään on mahtunut jo koko viikko!
Pikkulapsivapaata viikonloppua odotellessa,suunniteltiin että käydään katsomassa Luokkakokous-suomiviihteen faneja kun olemme :)

Muisk!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...