Siirry pääsisältöön

Kirjoitellaans vähä muutakin

Viime viikko meni kai aika nopsaa-tekemistä ja menoja oli enemmän kuin laki sallii,ja kellon kanssa sai ravata.Melkeen vois sanoa että onnistuttiin,ellei lasketa muutamaa unohdusta esim maanantain uimareissuu ekalukkalaisella ja samaiselle maanantaille siirrettyä kerhokertaa- ja sen kerho homman muistin vasta tiistaina,kun olimme normaalisti matkalla kerhoon.Nooh, no hard feelings ;)

Mä kävin kahdesti kampaajalla tällä viikolla.
KYLLÄ.Tämä tarina on tosi.Maanantaina hiukset leikattiin lyhyeksi polkaksi,joka tuhosi tietenkin ponnari-lookkini,ja aiheutti ahdistusta heiluessaan kasvoilla.Epäonnistunut punainen väri korostui mallissa todella kuvottavasti,joten koko arkiviikon epämukavassa olossa eläneenä päätin torstaina varata vielä perjantaiksi ajan hiusväriin,toiseen kampaamoon kylläkin ;) Perjantaina muutuin taas itseni väriseksi,ja elävyyttä väriin tuli highlighteista eli kivasti sinne hiusten väliin sijoitetuista vaaleista raidoista (joista osa kyllä punertaa,kiitos pohjavärin,mutta ei haittaa,on kiva väri!)

Tiistaina kävin mukavalla aikuispuolel sosiaali-ihmisellä juttelemassa Tampereen "paja" juttuja,samantyyppistää missä olin Kangasallakin.Oli oikeen antoisa käynti,ja lupasin nyt ihan samantien pompata kyytiin,eli aloitan 30.11 ryhmässä.Kivaa!

Keskiviikko ilta räjäytti taas tajuntamme upealla musiikilla,jonka meille tarjosi Tampereen Musiikkiluokat Kaamoskarkeiloilla,jotka pidettiin kuten ennenkin Tullikamarin Pakkahuoneella.
Oli niin mahtavia esitysiä taas,ja hämmästys ei vaan lievene siitä,miten lahjakkaita lapsia nämä ovat,ja tottakai opettajilla on suuri merkitys siinä,miten saada lapsista ja nuorista paras irti.
Nautittavaa!!!!!!!!! Tässä pieni makupala,valitan videon laatua.



TAYSissa tuli taas käytyä torstaina,ja nyt saimme ne robotti-tarrat ostettua,jotka viimeksi jäi ostamatta.Kävimme rasitustestissä koskien Ipanan astmaoireilua.Luulen kyllä että hänellä todetaan samanmoinen infektioastma kuin minullakin,että normaalisti ei juuri ahdistele,mutta jos vähän yskää taikka nuhaa,niin pillikin vetää tukkoon herkästi.Viimeisin iso ahdistus oli 2kk sitten,jolloin periaatteessa annettiin "loadaus" itse,eli suurilla annoksilla avaavaa.Vuorokauden oli herkillä ahdistamaan uudelleen,ja ihan hilkulla oli että olisi ollut sairaalakeikka.Mutta juu tulokset kuuluu sitten myöhemmin.Reissu sujui kaikkineen kyllä mallikkaasti,vaikkakaan en edelleenkään nauti tästä uudesta sisääntulosta plus sen auheuttamista kilometrien mittaisista käytävistä,jotta pääsen sinne,minne ennen pääsin muutamalla askeleella pääaulasta :(

Keikan jälkeen ajettiin suoraan kerhoon,ja illalla meillä olikin väsynyt Ipana.Ihanasti meni kyllä kaikki hänen kanssa,joten täydet pisteet!

Ja sitten olikin perjantai,jippii!!!!!!!

Kaksi ipanaa oli kaverillaan,meidän Kangasalan aikaisilla naapureilla,jotka hekään ei enää Kangasalla asu, sen pe- la.
Kotiin jääneet ehdimme lauantaina käydä kaupoilla ja sitten käydä hakemassa muksut ja ihastelemassa ex.naapurien ihanaa uutta kotia.Oli kyllä niin tunnelmallinen,ihana,miun makkuun ;)

Tämä sunnuntai meni perinteisesti siivoillessa.Mitä syntiä.No joskushan se on siivottava,ja koska arjen lennossa sitä harvemmin jaksaa organisoida suurieleistä siivousoperaatiota,niin viikonloppuna sitten on siihen enemmän potkua.Ja koskapa me yleensä rillutellaan viikonlopusta pe ja la,niin siivous ja remppapäiväksi lankeaa automaattisesti sunnuntai.
Myöskin sen totuuden valossa,että lapseni ovat surkeimmasta päästä kun puhutaan siivoamisesta,ja normaali huoneen siivoaminen kestää 3 tuntia,ei minulla olisi millään aikaa eikä hermoja olla niskaan huohottamassa sellaista aikaa viikolla.
Tämä tarina on tosi.En ole huonompia omasta huoneestaan huolehtijoita nähnyt,ellei lasketa vanhinta tytärtäni mukaan...stressaavaa,ei voi muuta sanoa,täysin hermoja repivää,ihan yhtä järkyttävän stressaavaa kuin kuunnella joka helvetin ilta tämä joku saatanan luoma show,jonka kuuluisi olla "iltatoimet" ja " lapset menevät nukkumaan"
ODOTAN INNOLLA Elisa Vahti palvelun tuloa tänne- kameran saa siirrettyä huoneesta toiseen,ja voin taata,että iltaisin se löytyy tuon keskisarjan rettelöitsijöiden kammarista.
Mää niin nautin kun pääsen ekaa kertaa näyttämään heille Totuutta heidän käytöksestään.

Siihen saakka
god save me!!!!

Koitetaanpas taas selvitä ensi viikosta kunnialla.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...