Siirry pääsisältöön

VIHDOIN!!

Nyt sekuntikello käyntiin,mä oon yksin koton!!!!
Yks ajokortillinen lähti viemään kolmea kauhukakaraa isälleen viikonlopuksi,ja teinityttö joka ei isilästä piittaa,lähti juuri Ipanan kanssa hakemaan naapurin Salesta kananmunia,koskapa leipomiskärpänen iski häneen.Ukko on vielä kauppareissulla,ja luvassa on hyvää ruokaa perjantain ja vapaan viikonlopun kunniaksi.
Mä NIIN AION NAUTTIA tästä parista päivästä,kun mun ei tarvi kuunnella to kolmikon alituista tappelua.
Läksiäisiksi ne toki veti toisiaan kuonoon,joten ei yhtään harmita että lähtivät.
Se harmittaa että pitää tuntea näin.Mutta mä en vaan jaksa vastaanottaa tollasta enää :(
Tai pakkohan se on,mutta saan varmaan sanoo,että en yhtään tykkää!!!!!

Me kävimme Ipanan kanssa tänään suht järkyttävällä keikalla munuaispolilla TAYS:ssa.Siis ei muuten,mutta TAYSin alue on ihan jäätäväsä rempassa,ja sisäänkäynti koko kompleksiin oli ihan eripuolella,mihin oon tottunut 14 vuoden aikana.No pääsimme sit sisäänkin ja siitähän se hauskuus sitten alkoikin- JOO,mistä mä löydän paikan jonne mennä??
Ilmoittautumisautomaatti oli simppelein kohta koko reissussa :D Siitä se suunnistus, mutta ilman karttaa ja kompassia,sitten alkoikin.

Röntgenosastolla käytiin ultrassa.Terve munuainen on kasvanut hienosti ja se sairas,tai siis se mitä ei niinkuin ole,niin on enää kolmen kystan kokoinen,eli vesirakkuloita munuaisen paikalla,yhtään ei ole munuaiskudosta siinä enää,ja eihän se koskaan ole toiminutkaan,että sen puoleen,näinhän se pitikin mennä.

Verikokeet ja paineet oli priimaa,ja muuten pikku-ukko kunnossa ja ihan älyttömän reipas,kuten aina.Täässä muksu,joka on pienestä pitäen joutunut tottumaan sairaalahenkilökunnan käsittelyyn,ja hyppää tutkimuspöydälle ihan oma-aloitteisesti jo.Minun reipas kultamuru.

Päästiin sitten kahden tunnin TAYS-hengailun jälkeen lähtemään,meinattiin mennä syömään...meinattiin niin,kunnes huomaan että mun lompakosta puuttuu maksukortti.Jumalaare mikä tilanne,kassalla ja ei korttia.Tietty hätäännyin missä se on ja samalla alkoi ketuttaa ihan hurjasti ,koska oma olo alkoi olla vähän hankala,verensokeri pudonnut liian alas liian pitkän ruokailuvälin takia :( Sitten alkoi aivotkin tilttaamaan ja en kertakaikkiaan enään muistanut,mistä olimme tulleet.
Hyvä etten itkua vääntänyt ,väsymys,huono olo ja ketutus ettei mulla ollut mahkua edes ostaa syötävää jolla korjata oloa...
Pääsimme kotiin sentään.Ja äkkiä ruokaa kitusiin.
Aloin kuulustella ipanoita,joista kukaan ei tietty tiennyt mitään.Kumminkin korttini löytyi ekaluokkalaisen lompakosta,ja muksulla ei tietty ollut aavistustamaan miten se oli sinne päätynyt.
Että joopa joo.Aikalailla alkaa olemaan olo tuon muksun kanssa että
WTF???? Oikeestikko???? Ei naurata.

Nyt unohdan kaikki kurjuudet ja nautin 2pv vähälapsisuudesta.Siis käytännössä meidän "riesana" on vain Ipana,koska nuita kahta isoo örkkii ei voi laskee,kun ne duunaa enemmän kuin kuormittaa.Onneksi edes niin!

HYVÄÄ viikonloppua,nautihan SINÄKIN elämästäsi,niin minäkin meinaan!!!!



PS. Mulla on maanantaina kampaaja-aika...oiskos toi oikeenpuoleinen mitä ;) hehe.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...