Siirry pääsisältöön

Ahneus iski ;)

Jeps,eli pääsin siis uimaan tänään,vaikka meinasi eilen jo usko loppuu että tällä viikkoo pääsis lainkaan.Olin muuten terapia-altaassa EKA, klo 10.15.Pikkuisen oli siistiä laskeutua peilityyneen altaaseen,ja pulahtaa siitä rauhallisin vedoin veden ihanaan syleilyyn :) Aah!
Uiskentelin ensin jonkun 10 minuuttia allasta ympäri,siinä vaiheessa sinne toki oli rynninyt jo muitakin aikaisia lintuja (halli aukesi tänään klo 10) No eipä tuo haitannut.Onia jumppia ja vesijuoksuja ja vesinyrkkeilyjäni siellä touhusin,keksin tehdä "sarjat" jalkaliikkeille jne ;)

Herra 11v tuli sitten kanssani sinne altaaseen,ja hänellä oli mukana tällainen lasten pallo joka ei uppoa. Hän leikki sillä aikansa ja kun minä aikani sitä katselin,syttyi lamppu minullakin että heiiiii...ja pyysin palloa.Sillä oli sikamahtavaa tehdä käsitreeniä,sekä sellaista liikettä,mikä kävi käsiin sekä vatsaan ja varmaan reidetkin piti pitää jännityksessä.Ihan mahtavaa!! Ja siinä kun touhusin sen pallon kanssa ja näytin varmaan ajoittain joltain poijulta,joka on välillä korkeammalla ja välillä matalammalla,niin mietin miten helppoa nämä treenit on täällä vedessä.Lisäksi vesi antaa oman vastuksen ja paineen kehoon,joten väärin ei oikeen voi liikkua.Nerokasta.Olen kyllä niin onnellinen,että olen rohjennut alkaa tuon vesiliikunnan,vaikka usein yksin saankin mennä.Mutta se on oikeestaan ainoa liikuntamuoto,jossa voi sanoa,että se on liikuntaa.Kävely olisi kamalan helppo ja hyväkin harrastus,jos vaan pystyisi kävellä siinä määrin.Nyt on kyllä kintuillakin ollut hyviä päiviä,ja tassu on noussut kepeästi.Kunhan vaan muistan olla käyttämättä niitä minun omia ortopedisia kenkiä,niin pysyy nilkka ihan iisinä.Pitäis nyt muistaa/jaksaa/saada aikaiseksi käyä siellä missä ne tehtiin ja valittaa.Eihän se nyt oo mistää kotosin,kun niillä nilkka kipeytyy.

Siis 2 tuntia tuli oltua vedessä ja liki jatkuvassa liikkeessä.75 min olin ensin terapia-altaassa ja sitten viellä lastenaltaassa loppuaika ipanoiden kanssa.Siinäkin siis koko ajan liikkeessä.Mutta juu,toki ahneella ruukaa olla paskaane loppu,ja niin minunkin käsilihakset vinkuivat kun kotiin päästiin.Venyttelin sit niitä,kun ei ny kehtaisi heti jumiin puksauttaa kun juur eilen ne on hierottu :)

On niin hyvä hieroja mulla nyt,että tällä kyllä käyn niin kauan  kun hän on tuolla CWA:ssa opiskelemassa.Sit voi olla että siirryn hänen  kotiasiakkaaksi,jollei hinnat oo pahat.Viikon päähän varattu taas tunnin aika ja sit seuraava viikon päästä 90 minsaa,jolloin ottaa sit ton alakropan.Nuo koivethan mulla tietenkin rasittuu kauheesti,ja kipuilee/väsyy,mutta kun en oo kehannu niitä ikinä ennen vieraalla hierotuttaa.Mies niitä ain ennen hieroi,nyt vaan ollu kiittimet ristissä ettei kauheesti kipeydy,kun ei oikee muu kuin hierominen auta.Tietty itse on hieroskellut,ja opetellut nyt pyörittelee nilkkoja sen mitä ne ny liikkuu ees,niin telkkarii katsellessa.Siin on kissoille samalla hupia,kun liikutan jalkoja viltin alla ;) you know :D

Eilen meillä oli ihana reissu ystävän luokse,oltiin koko ilta siel.Täytyy sanoa,että onnea on ystävä,jonka luo voi mennä kylään.Eipä oo kovin paljoa minua kutsuttu kylään,ja kuten minut tuntevat tietää,niin oon huono menemään muuten.Taikka kysymään,voisikohan teille tulla.Erittäin harmillista vain,että ne paikat joihin minä tiiän,et voisin mennä tuosta vaan,ovat sitten kaikki tyynni noin 3 tunnin ajomatkan päässä.Juu ei tuu päiväseltään lähdettyy.

Eilen kun ajeltiin kotiin ja aurinko killas sivulta silmään,niin mulla alkoi näkyä aluksi sellanen ihme tähtikuvio simän vasemmassa alareunassa.sieltä se laajeni niin että oli koko näkökentän vasemmalla reunalla ja välkehti ja häiritti keskittymistä ja näköä.Kyllä vähän pelotti mikä se on.Testasin siinä ajaessa,että se näkyi oikeessakin silmässä mutta oikean silmän vasemmassa osassa myös,paljon vähemmän kuin vasemmassa silmässä.Kotia lähell kun oltiin jo,niin alkoi niin välkehtii,että oikeen hirvitti loppu pari kilsaa ajaa,ja mietin jo,jollei tää herkiä kotona,niin lähdettävä lääkäriin.No se onneksi loppui,mutta miettimään jäin mikähän oli.

Allergia on sitten aloittant mulla.Hyvin iisiä vielä,ätsii silloin tällöin kun ulkona on.Toivottavasti pysyykin pienenä,ei nyt passais alkaa sitäkin potemaan.

Oli kyllä kuuma päivä.Päästin pikku poijjaat nyt vasta etupihalle,kun toi aurinko ei enää tapa.Ihan hurjan kuumaa.Mutta tätähän sitä on taas ootettu,,ja paljon ihanempaa kuin pakkanen!!!

No huomenna kuuloo mitä kädet tykkäs.Kunhan taas tämän päivän iltaan ja yöhön saa...Onneksi on vapaata vielä 3 pv, on sen verran riemukasta menoa noilla lapsilla,että olkoonhan ny ulkona.
Pienee likka jäi eilen sinne kyläpaikkaan ja isompi lähtee huomenna kohti pääkaupunkia,ja sieltä laivalle :) Joteen lapsiliikennettä on,ja ensi viikolla se Tsekeissäkin oleva palaa kotiin.
Jännää!! kuinka siis sopeutuu taas kotieloon,oltuaan kuukauden vapaalla.Voi olla hyvä taikka huono.Pitää vaan muistaa hänen huone palauttaa siistiksi,koskapa herra 11v on siellä nyt bunkannut ja fiilistellyt kuin ihanaa on SIT,kun se isoveikka muuttaa ja hän saa sen huoneen ;)

Tässäpä tää,ja eiku iltaa viettämään!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...