Siirry pääsisältöön

Keskellä viikkoa taas

Tänään se poitsu pääsee sieltä Tsekeistä lähtemään kotiin.Vähänkö jännää nähdä häntä kuukauden jälkeen!!!Tavataan vasta huomenna,kunhan olen uimasta tullut.

Tänään ei ole tapahtunut juurikaan mitään kauhean kehittävää,aamupäivällä olin menossa jo uimaan,mutta halli aukesikin vasta klo 13. No sain ostettua sarjalipun 20 kerralle,työttömien luusereiden alennuksella,ja hintaan 68e. Olin tosi tyytyväinen että pulikoimiseni halpeni niin paljon :D
Sitten tulin kotiin ja vietinkin seuraavat 2 tuntia koneella kuunnellen musiikkia ja kirjoitellen,ehdimpä siinä muutamaa chattiakin hoidella,ja kertoa ystävälle yhdestä hauskasta jutusta, joka virittää mun aisteja taas aika reippaasti.Kas kun olen tässä fiilistellyt ja miettinyt,että hyvin tunteetonta menoa tässä,tokkopa enää tunne-elämä palautuukaan enkä osaa/uskalla/ halua enää yhtään tuntea mitään ,koska aina niistä vaan jotain sanomista tulee.Niin yllättäen se olikin sitten että pam, yksi juttu tulvi kertakaikkiaan tajuntaani,ja mielenkiinnolla jään odottamaan mitä se oikein ON!!! hih hih.

Ipanan haettua onkin ilta ollut yhtä hulabaloota,muksut kirmaa ulos sisään,yksi sinne toinen tänne...T5:n kanssa katsottiin mitä voidaan tehdä heidän huoneelle...kyllä on masentava esitys,koska T6 ei millään halua ymmärtää,että niiden vaatteiden ja kamojen paikka ei ole lattia.


Tästä se pitäisi riemu repiä.
Vastaukseksi saan huutoa,niskojen nakkelua jne,kun käsken siivoamaan kamppeensa.Tai sitten ei kertakaikkiaan tee mitään!!!
Uskomaton ihminen,kirjaimellisesti. 

Eilen oli mulla kyllä rankka päivä.Kaikenlaiset ajatukset palloili päässä ja rasittivat ihan hirveästi.Mieli mustaakin mustempi,mutta ei toki niin musta mitä ollut monta kertaa.No ehkä eilisen väri olikin vaan harmaa.Mutta juonteensa ja oman värinsä siihen toi sitten nämä surun aallot,jotka tylyttivät minua voimallaan.

Mitäs tänään????
Siivoilujuttu siis. 
Kevättä rinnassa lapsilla.
Maanantaina tuli Anttilan paaketti,josta kaivoin heti tietokoneen.Eilen nostin sieltä imurin pakkauksessaan tuohon keittiön lattialle,mutta ei sitä kukaan ole halunnut avata.Ja tänä aamuna T5 kaiveli vielä Moccamasterin varaosia sieltä :) Nyt on paketti tyhjä.
Pitkästä aikaa minäkin siis tilasin itselleni jotain,siis todella henkilökohtainenhan tuo imurikin tosiaan on ;)

Eli aika mitäänsanomaton päivä oli tänään.Toivottavasti illalla olisi jotain kivaa,voisi vaikka kirjoitella.Ja Valon Soturin kirja pitäisi saada,Maria laittoi minulle ihanan kuvan siitä kirjan yhdestä tekstistä,se oli nin voimakas minulle juuri tähän hetkeen.
Enhän minä muuta haluakkaan,kuin olla voimakas Valon Soturi ja toimittaa sitä tehtävääni täällä,ja suuri iloni ja onneni on kohdata niitä ihmisiä tällä matkalla,joiden kuuluukin tässä käydä.Ja kiitos tosiaan aviomies viimeiselle,tästä opetuksesta jonka vihdoin taisin oppia.Kunhan en anna kenellekään enää tunteitani,niin pysyn vahvana ja pidän rajani.Tai siis oikeammin,se kenelle tunteeni annan,on oltava, koska muuta en enää hyväksy, minua ja tunteitani kunnioittava ihminen,ja siihen pääsemiseen ei sitten enää puheet riitä.
Minä nauran paskaisesti sille,joka kysyy :etkö luota minuun?Etkö usko minua??
JUU EN,ennenkuin asia on minulle teoin todistettu.

Mutta mietin minä vain kovin sitä,miksi näin???
Minun ajatukseni ihmismaailmasta on ollut se,että minä tässä ,sinä siinä,ja kun me kommunikoimme,se on totuudellista.
Minä taidan muistaa sen ajan kun olen ollut muualla kuin maassa,koska siellä ei ollut muuta kuin totuudellisuutta,ja tässä maailmassa,se on aina minulle suuri hämmennyksen aihe,että tämä lihaisa olento,Ihminen-merkiltänsä,on niin vaalheellinen.
Vain ne jotka hehkuvat samaa valoa,heihin voi luottaa.
Joten oppiläksyni onkin erotella ihmismaailmasta enemmän ja tarkemmin totuutta,ja etsiä ja hakeutua muiden valonkantajien keskuuteen. 

Huomenna uimaan,perjantaina hierontaan ja JOS Mr. ex pitää lupauksensa,niin Ipanakin lähtee hänen luo vkl,jolloin minä sekä T4 suuntaamme sitikan kohti Turkua T2:n kotiin ;)
Että semmoisia suunnitelmia.
Ja taas jos A8 jää kotiin vkl,niin sitten varmaan vaan keksitään jotain muuta kivaa? 
Suunnitelmia on hyvä aina olla.

BAI.

ps. jakoon tännekin omaa hengen tuotetta: 



Anna siipien piiskata ilmaa
anna sielusi liitää korkealle
Ei mikään maan tomu Sinua pitele
vaan nouset toiveidesi lailla
niin ylös kuin tahdot
Kuin Tahdot..
Joten Tahdo!!!
.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...