Siirry pääsisältöön

Heipä hei- Näin tätä ajetaan!

Uutta blogia pukkaa, vanha palveli aikansa- kiitos kaikille kanssamatkaajille!

Mainospalat alkuun:

Tämä on siis minun kotiblogi, kaikkea perhejuttua ja omia höpinöitä.

Henkimaailmaa löytyy sitten Toivon Tähti- FB sivulta
sekä siihen viittaavasta Toivon Tähti/ Valon Lintu- blogista
TERVETULOA tutustumaan kumpaankin, mikäli aihe kiinnostaa.
Yhteydenottolomakkeella sekä blogista,että FB- sivulta, voi ottaa yhteyttä, ja tilata palveluja.

Olen siis pääasiassa kotiäiti. Kotona asuu aviomieheni ja kolmen kissan lisäksi alakoululaisia,yläkoululaisia sekä alle kouluikäinen.Maailmalle lennähtänyt kaksi jo aikuista lasta :)
Olen myös intuitiivinen auttaja, näkijä, henkimaailman puolestapuhuja. Semmoinen Outolintu, jonka elämää ei aina ymmärretä.

Hästäggejä joita voisi liittää tähän blogiin on vaikkapa
#munuainen #kystinenmunuainen #diabetes #LeidenVmutaatio #tukostaipumus #INR #Marevan #nepsy #suurperhe #uusperhe #sisustus #koti #Ikea
ja ja ja :D

Monen monta tarinaa löytyy näiden seinien sisältä :)

Harrastukseni liittyvät pitkälti tähän kotona touhuiluun. Toisinaan nautin pyykinpesustakin ihan hirveästi, ja useimmiten pidän kodinkin järjestyksessä. Onneksi minulla on näitä pikku apulaisia,jotka joskus jopa innostuvat auttamaan minua. Keittiön siivoaminen on jopa haluttu kotityö, oman huoneen siivoaminen on pahinta myrkkyä mitä maa päällään kantaa.
Kodin sisustamisen ja tuunaamisen lisäksi harrastan kirjoittamista, josta siis taidonnäyte myös TT:n blogi ja oma runosivusto, lueskelen myös tilanteiden niin salliessa kaikenlaisia kiinnostavia kirjoja, eniten kuitenkin lueskelen netissä selatessani kiinnostavia kirjoituksia,jotka useimmiten englanniksi on.

En ole mikään pullantuoksuinen äiti lapsimäärästä huolimatta. Olen oikeastaan äiti, jolla on paljon erityisherkkyyksiä, jotka haittaavat "normaalia" lapsiperhe-elämää, ja rasittavat minut äärimmilleni toisinaan. Oman rauhan ja hiljaisuuden saaminen tässä perheessä on harvinaista herkkua, taikka se, että voin uppoutua omaan maailmaani lepäämään, kun tämän maailman raskaat energiat alkavat painaa liikaa.
Erityisherkkyys on tietenkin siinäkin määrin ihan ymmärrettävää, että henkimaailmaa olisi ehkä vaikeampi tulkita, ellei olisi niin herkkä. Kaikessa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Kuten elämässä yleensäkin.
Mikään ei ole sitä miltä näyttää :D

Sydämellisesti Tervetuloa mukaan matkallemme!




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...