Aamu on ollut rauhallinen, vaikka kolmikko tulikin eilen kotiin. T7 tuli yöllä minun viereen nukkumaan,kun mies ja kuopus olivat illalla jo lähteneet isälleen, ja sieltä tänä aamuna Muumimaailmaan. Poika jutteli unissaan kovasti, istui välillä sängyssä ja pupisi,mutta jäi nukkumaan vielä kun minä kahdeksalta nousin. Tuli heti tuvan sohvalle viereen, kun heräsi. Ihanaa.
Minä pidin tuvan hämäränä.Sytytin vain tähtilampun, joska kellahdin kahveja odottaessa jo sohvalle lukemaan.Rakastan tuota kirjaa,se saa olon niin kevyeksi ja onnelliseksi!!
Ulkona on edelleen harmaata ja sateisenoloista, maa on kostea,eli satanut on. Millainenhan sää siellä Naanatalissa tänään? Toivon ettei sada!
Tänään on perjantai, jotenkin piti oikein tarkkaan miettiä mikä päivä onkaan. Lapset siis jatkavat illalla taas matkaansa seuraavaan paikkaan, kiva että olivat tässä välissä edes päivän kotona, vaikka eilinen ilta meinasinkin mennä pöpeliksi, koska petyin että vaikka oltuaan pois kotoa 6 päivää, he viitsivät olla yhtä "uskomattomia" sen suhteen,miten suhtautuivat minun puheeseen.Siitä tuli tosi paha mieli, oikeasti, ja sanoinkin heille, olisi ollut kiva kun tämän illan olisivat kuunnelleet.
No mutta en anna sen nyt enää pilata mieltä,he ovat mitä ovat, ja kun mulla on tarmoa, niin puutun siihen enemmän. Olisin voinut eilenkin toki alkaa tapella asiasta, mutta totesin että menen alakertaan ja nukkumaan itsekin, koska yhtäkkiä olin kovin väsynyt, kun mies ja kuopus olivat lähteneet.
Tänään menemme katsomaan yhtä asuntoa isoimman kanssa ,ja lauantaille on sovittu jo toinen näyttö. Laitoin oman ilmoituksen, jossa etsin asuntoa, ja siihen on tullutkin yllättävästi vastauksia! Ihan kiva niin.On omituista, että yksityiseltä puolelta löytyy jopa yli satasen halvemmalla asunto, kuin esim vuokratalosäätiöltä. Tämä aika hämmästyttävää, vaikka toisaalta olen minä huomannut saman isompienkin asuntojen kohdalla, esim se ihana omakotitalo maalla,jota kävimme katsomassa... hintaero tähän nykyiseen on noin 300 euroa, ja vaikka siihen laskisi lämmityksenkin päälle,summasta ei tulisi tätä millään!!!!
Minua olisi niin kiehtonut muutto sinne taloon ja landelle. Mutta lapset.
Ja sitten sainkin sen "tietoiskun" että tässä kuuluu nyt maadoittua vielä hetki ja vahvistua,että nyt ei ole oikea hetki rempoa itseään irti, koska elämänlangat ovat heikosti kiinni.
Saan edelleen olla rauhassa täällä ,nyt jo valoistuvassa tuvassa.Söin aamupalan rauhassa- lapset ovat näemmä hakeneet vain banaanit ja painuneet yläkertaan katsomaan ohjelmia. Kuuntelen heitä samalla tässä, avoimet rappuset antavat äänien tulla alakertaan erittäin selkeästi. Tunnelma taitaa olla sielläkin aika iisi juuri nyt, mutta omakin pinna kiristyy heti, kun alan kuulla äänensävyssä kiivautta, ja koska he eivät todellakaan ole kärsivällisiä toisiaan kohtaan ainakaan. Se kyllä surettaa minua. Sanon heille aina, että olen kasvattanut heitä paremmiksi, kuin tappelevat ja tukkanuottasilla olevat öykkärit. Aina he eivät näemmä itsekään muista sitä :P
Rauhallinen fiilis täällä, hiljaisuus. Voin sanoa että kallisarvoinen hetki.
Kirja luo sellaista pehmeää tunnetta minuun, todella hoitava kirja. Tarvinkin sellaisia asioita elämään, jotka pitävät minut rauhallisena ja tyynenä, sillä esimerkiksi pelon ja epävarmuuden tunteminen ei sovi minulle ollenkaan. Minusta tulee todella ärhäkkä, ja ikäänkuin luodit kimpoilevat silloin nahakastani ulos, tulitan kaikkialle sitä oloa,jota en pysty käsitellä. Luin itseasiassa hyvin samankaltaisen kuvauksen erään näkijän kirjoittamasta kirjasta, mutta en tietenkään nyt muista missä yhteydessä hän siitä kertoi. Kumminkin muistan, että siinäkin kohden nyökyttelin vain päätä, aivan,AIVAN, juuri noin se menee minullakin. Näkijällä on niin herkkä tunnemaailma, niin hyvässä kuin pahassa. Kiitos, olen huomannut ;)
Ihanan viikonlopun toivotusta nyt, taisin jo viime kappaleeseen toivotella, mutta positiivisten pyyntöjen esittämiselle ei ole mitään rajaa, aina kannattaa pyytää!
Ja minä pyydän nyt itselleni sitä,että lähelläni olevat enkelit ja henkimaailman ystäväni kuulevat pyyntöni koskien tilaani, josta olen pyytänyt tulevan turvallisen, ja suojeltavan ja autettavan meitä siinä.
Kiitos.
Minä pidin tuvan hämäränä.Sytytin vain tähtilampun, joska kellahdin kahveja odottaessa jo sohvalle lukemaan.Rakastan tuota kirjaa,se saa olon niin kevyeksi ja onnelliseksi!!
Ulkona on edelleen harmaata ja sateisenoloista, maa on kostea,eli satanut on. Millainenhan sää siellä Naanatalissa tänään? Toivon ettei sada!
Tänään on perjantai, jotenkin piti oikein tarkkaan miettiä mikä päivä onkaan. Lapset siis jatkavat illalla taas matkaansa seuraavaan paikkaan, kiva että olivat tässä välissä edes päivän kotona, vaikka eilinen ilta meinasinkin mennä pöpeliksi, koska petyin että vaikka oltuaan pois kotoa 6 päivää, he viitsivät olla yhtä "uskomattomia" sen suhteen,miten suhtautuivat minun puheeseen.Siitä tuli tosi paha mieli, oikeasti, ja sanoinkin heille, olisi ollut kiva kun tämän illan olisivat kuunnelleet.
No mutta en anna sen nyt enää pilata mieltä,he ovat mitä ovat, ja kun mulla on tarmoa, niin puutun siihen enemmän. Olisin voinut eilenkin toki alkaa tapella asiasta, mutta totesin että menen alakertaan ja nukkumaan itsekin, koska yhtäkkiä olin kovin väsynyt, kun mies ja kuopus olivat lähteneet.
Tänään menemme katsomaan yhtä asuntoa isoimman kanssa ,ja lauantaille on sovittu jo toinen näyttö. Laitoin oman ilmoituksen, jossa etsin asuntoa, ja siihen on tullutkin yllättävästi vastauksia! Ihan kiva niin.On omituista, että yksityiseltä puolelta löytyy jopa yli satasen halvemmalla asunto, kuin esim vuokratalosäätiöltä. Tämä aika hämmästyttävää, vaikka toisaalta olen minä huomannut saman isompienkin asuntojen kohdalla, esim se ihana omakotitalo maalla,jota kävimme katsomassa... hintaero tähän nykyiseen on noin 300 euroa, ja vaikka siihen laskisi lämmityksenkin päälle,summasta ei tulisi tätä millään!!!!
Minua olisi niin kiehtonut muutto sinne taloon ja landelle. Mutta lapset.
Ja sitten sainkin sen "tietoiskun" että tässä kuuluu nyt maadoittua vielä hetki ja vahvistua,että nyt ei ole oikea hetki rempoa itseään irti, koska elämänlangat ovat heikosti kiinni.
Saan edelleen olla rauhassa täällä ,nyt jo valoistuvassa tuvassa.Söin aamupalan rauhassa- lapset ovat näemmä hakeneet vain banaanit ja painuneet yläkertaan katsomaan ohjelmia. Kuuntelen heitä samalla tässä, avoimet rappuset antavat äänien tulla alakertaan erittäin selkeästi. Tunnelma taitaa olla sielläkin aika iisi juuri nyt, mutta omakin pinna kiristyy heti, kun alan kuulla äänensävyssä kiivautta, ja koska he eivät todellakaan ole kärsivällisiä toisiaan kohtaan ainakaan. Se kyllä surettaa minua. Sanon heille aina, että olen kasvattanut heitä paremmiksi, kuin tappelevat ja tukkanuottasilla olevat öykkärit. Aina he eivät näemmä itsekään muista sitä :P
Rauhallinen fiilis täällä, hiljaisuus. Voin sanoa että kallisarvoinen hetki.
Kirja luo sellaista pehmeää tunnetta minuun, todella hoitava kirja. Tarvinkin sellaisia asioita elämään, jotka pitävät minut rauhallisena ja tyynenä, sillä esimerkiksi pelon ja epävarmuuden tunteminen ei sovi minulle ollenkaan. Minusta tulee todella ärhäkkä, ja ikäänkuin luodit kimpoilevat silloin nahakastani ulos, tulitan kaikkialle sitä oloa,jota en pysty käsitellä. Luin itseasiassa hyvin samankaltaisen kuvauksen erään näkijän kirjoittamasta kirjasta, mutta en tietenkään nyt muista missä yhteydessä hän siitä kertoi. Kumminkin muistan, että siinäkin kohden nyökyttelin vain päätä, aivan,AIVAN, juuri noin se menee minullakin. Näkijällä on niin herkkä tunnemaailma, niin hyvässä kuin pahassa. Kiitos, olen huomannut ;)
Ihanan viikonlopun toivotusta nyt, taisin jo viime kappaleeseen toivotella, mutta positiivisten pyyntöjen esittämiselle ei ole mitään rajaa, aina kannattaa pyytää!
Ja minä pyydän nyt itselleni sitä,että lähelläni olevat enkelit ja henkimaailman ystäväni kuulevat pyyntöni koskien tilaani, josta olen pyytänyt tulevan turvallisen, ja suojeltavan ja autettavan meitä siinä.
Kiitos.
Kommentit
Lähetä kommentti