Siirry pääsisältöön

Tänään on taas fiilisteltävää :)

Mutta kas,alkuun ihmetys.Minun NIIN piti eilennä aamulla kirjoittaa,kun oli aivan mahtava aurinkoinen aamu.Mulle kävi niin,että heräsin muutammaa minuuttii vaille 5, mutta koska unenpöpperössä katsoin että kello on 7, niin jäin hereille. Sitten noin puoli kuuden aikaan tajuan että ei hyvänen aika!!!!, mutten enää viihti mennä takaisin petiin. Sittenhän se meni päiväuniksi (13-15) mutta hyvin nukutti illallakin menevän päivän päätteeksi.
Tuonnäköistä eilen aamulla!


Tänä aamuna SATAA!
Ihmeellistä,eikö, tänä kesänähän ei oo juurikaan satanu ;)
Illalla jo alkoi, päivä oli kaunis ja puistoonkin ehdittiin aurinkosäällä.

Tänään sataa. Pari vuosikymmentä sitten en kyllä muista millainen sää oli, kun edellisenä päivänä menin sairaalaan vatsakivuissa. Kyllähän se SITÄ jo oli, mutta siittä seuraavana aamuna lääkärikierrolla kiva lääkäri sitten totesi että johan tuota on haudottu 41+1, niin vois olla aika käskiä pois. Ja niin käskettiin pikavauhdilla, ei menny ku 2,5 tuntii tipan laitosta,kun tuo mustahiuksinen Lumikki oli sylissä, ja äiti ei ehtinyt oikeen ees mukaan koko hommaan kun se oli jo ohi. Eipähän jäänyt traumoja siitä :) Nyt mietitään, että lähdetäänkö me huomenna käymään Turggusessa tervehtimässä synttärisankaria.

Eilen yritin kikkakakkosta,jolla saisi tämän epämiellyttävän hennavärin pois hiuksista. Oranssi,niin, mutta ei ole nyt kumminkaan enään oikeen miunmaunmukkaan,vaikka itsehän laaitoin. Noo eipä juuri näytä auttaneen kikkakakkoset, joten haudotaan seuraavia juonia. Mies ja kuopus lähtevät mummoloimaan tänään, minä voisin mennä vesijuoksemaan, ja hiukaan klooria ja saunaa näyttää letille ;)

(muutama tunti myöhemmin)

Nyt lähti mies ja muksu.Minä jäin kotiin tappelemaan loppujen kanssa siivoamisesta.
Lapset T7 T9 ja T11 ovat vastuussa yhdessä, yhdestä huoneesta, jossa neiti T9 pääasiassa sotkee huoneen levittämällä vaatteensa ja kamansa, ja sitten kieltäytymällä siivoamaan niitä. Vallankin T11:stä se haittaa kauhesti, koska hän on kokenut oman valaistumisensa siivoilun osalta.

Niin että

KUINKA HEMMETIN VAIKEAA ON SIIVOTA 1 HUONE?????????????????????????????
jUMANKAUDE,OIKEASTI!

He käyttävät mieluummin energiansa tappeluun ja huutamiseen ja toistensa häiritsemiseen, kuin se,että huoneen siivoaminen veisi oikeasti max. 30 minuuttia.

30 MINUUTTIA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Mutta nytkin aikaa on käytetty jo reilu tunti, ja voi sitä jollotuksen ja vollotuksen määrää, minkä nämä korva-parat joutuu kestämään.

Eikö ne voi olla hiljaa?

Voikun jaksaisin aina tehdä sen mistä haaveilen. Antaa tunti päivittäin siivousaikaa huoneelle ja tunnin jälkeen kerätä kaikki lattialla olevat vaatteet ja roinat aka. lelut ym. kertakaikkiaan sinne samaan pussiin kaikki. Ja pussi varastoon. Missäköhän kohtaa he alkais kaivata vaatteitaan taikka tavaroitaan?
Tai suoraan sanoen voisin palkata jonkun karsimaan tuota roinaa, mutta kuka tekisi sen, kun en minäkään osaa niitä lajitella,että mikä nyt on tärkeää kamaa vielä ja mikä ei.Ja kun sitä roinaa josta tyttö ei suostu luopumaan tunnesyistä, on paljon. On posliinikippoo ja koristetta, on ällöttäviä pussukoita joilla ei ole mitään järkevää tekoa.
Huh huh. Tämä on ikuisuuskysymys meillä.

MITEN MUUT OVAT RATKAISSEET TÄLLAISEN ONGELMAN??????????
Haluaisin tietää.

Pakko siirtyä iloisempaan tekemiseen, ettei mene päivä tästä pilalle.
Yksi iloinen juttu on kyllä se,että olen saanut melkein kaiken pyykin pois tästä keittiön/ tuvan alueelta, ja keittiön siivouskin on jo 95% valmis.

Tästä tulee varmasti hyvä päivä, auringosta viis ;)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...