Aamu alkoi erittäin ryytyneen pikkuherran viennillä päiväkotiin.Halimisiin ja pussailuihin ja heipatteluihin meni tuhottomasti aikaa, niimpä olin ekassa etapissani, laboratoriossa, vasta 8.34. Siitäpä se mukava odottelu alkoikin,kun numerotaulussa tollotti 5 ja minun lapussa luki 34. Tietenkin osa asiakkaista oli ajanvarauksella ja osa meni toista numerolinjaa pitkin, mutta yhtä kaikki, labrahoitajia oli vain määrä X.
Minulla oli seuraava meno jo klo 10 ,ja ilmoittelin sinnekin jo,että en taida ehtiä sinne ollenkaan.Yhtäkkiä jono alkoi vetää, ja olin varmaan 5 minuuttia vaille 10 ulos näytteenottohuoneesta, ja klo 10 tapaamiseen saavuin vain 5 min myöhässä! JESSSSSSSSSSS!!!! Eka taisteluvoitto.
Sitten kun pääsin taas klo 11 vapauteen, niin sovittiin miehen kanssa lounastreffit. Siitä onkin pitkä aika kun viimeksi meillä oli tällainen mahdollisuus, ja olihan vaan kiva treffata kahdestaan ja keskellä päivää, ja syödä kahdestaan :)
Lounaan jälkeen lähdinkin sitten suorimaan kohti keskustaa, ja siellä hoitotarvikejakelua josta hain sokerimittariin liuskoja. Jätin erityislupa-korttini turvin auton pikapysähdyspaikalle, joten onneksi pääsinkin nopsasti sisään, ja odotellessa vaihdoin pikakuulumiset yhden tuttavuuden kanssa, johon tutustuin oltuani yhdellä kurssilla. Tosi mukavia on tuollaiset yllättävät kohtaamiset :) Ja oli kivaa kun tällä tyypillä oli vielä hyvällä fiilarilla kerrottuja kuulumisia. Aikataulu soljui täydellisesti, ja olin hyvissä ajoin takaisin labralla, jossa otettiin kakkosnäyte.
Suurinpiirtein lauleskellen tulin kotiin ja sitten soi puhelin. Juu kakkosnäyte olikin väärin otettu,sorry. NOOOOOOOOOOOOOOO, mitäpä tosta, huomenna uudelleen. Huomenna pääsen kyllä sukkana sisään klo 8 ,ei tarvi vastaavaa 1,5 tunnin odottelua jaksaa ;)
Nyt kun kirmailisi hakemaan Ipanaa päiväkodista ja heittäis samalla likan kaverilleen yökyliin,niin johan tässä olisi melkeen päivä taputeltu kasaan :)
Paitsi että makaroonilaatikkoa kuulema pitää tänään tehhä :D
Minulla oli seuraava meno jo klo 10 ,ja ilmoittelin sinnekin jo,että en taida ehtiä sinne ollenkaan.Yhtäkkiä jono alkoi vetää, ja olin varmaan 5 minuuttia vaille 10 ulos näytteenottohuoneesta, ja klo 10 tapaamiseen saavuin vain 5 min myöhässä! JESSSSSSSSSSS!!!! Eka taisteluvoitto.
Sitten kun pääsin taas klo 11 vapauteen, niin sovittiin miehen kanssa lounastreffit. Siitä onkin pitkä aika kun viimeksi meillä oli tällainen mahdollisuus, ja olihan vaan kiva treffata kahdestaan ja keskellä päivää, ja syödä kahdestaan :)
Lounaan jälkeen lähdinkin sitten suorimaan kohti keskustaa, ja siellä hoitotarvikejakelua josta hain sokerimittariin liuskoja. Jätin erityislupa-korttini turvin auton pikapysähdyspaikalle, joten onneksi pääsinkin nopsasti sisään, ja odotellessa vaihdoin pikakuulumiset yhden tuttavuuden kanssa, johon tutustuin oltuani yhdellä kurssilla. Tosi mukavia on tuollaiset yllättävät kohtaamiset :) Ja oli kivaa kun tällä tyypillä oli vielä hyvällä fiilarilla kerrottuja kuulumisia. Aikataulu soljui täydellisesti, ja olin hyvissä ajoin takaisin labralla, jossa otettiin kakkosnäyte.
Suurinpiirtein lauleskellen tulin kotiin ja sitten soi puhelin. Juu kakkosnäyte olikin väärin otettu,sorry. NOOOOOOOOOOOOOOO, mitäpä tosta, huomenna uudelleen. Huomenna pääsen kyllä sukkana sisään klo 8 ,ei tarvi vastaavaa 1,5 tunnin odottelua jaksaa ;)
Nyt kun kirmailisi hakemaan Ipanaa päiväkodista ja heittäis samalla likan kaverilleen yökyliin,niin johan tässä olisi melkeen päivä taputeltu kasaan :)
Paitsi että makaroonilaatikkoa kuulema pitää tänään tehhä :D
Kommentit
Lähetä kommentti