Olipa vauhdikas päivä taas!
Reissu alkoi jo 7.30 kohti labraa, siis uusintakierrokselle, kun eiliset verikokeet mokattiin. Mulla oli aika heti klo 8, ja labranhoitaja kutsuikin mut heti kun astuin ovista sisään. Pahoitteli edelleen mokaansa edellisenä päivänä. No sattuuhan näitä, pientä tuo on verrattuna sen mun Marevanin ohjeen mokaamiseen---- mahdoinkohan raivota siitä tänne?????????????????
(jos sen verran interaktiivisuutta löytyy, niin saa kommenttikenttään kirjoitella)
No labran jälkeen kotiin, ja poika "kainaloon" ja repunmetsästykseen. Prisma ja CM. Jotenkin hyvin innoton shoppailija tuo Milo-herra. Ei aiheuttanut mitään innostusta Prisman reput joten onneksi on risteyksen toisella puolella tuo Cittari. Sieltä sitten valitsi yhden, joka oli "about" ok. Plaah, aika hankala shoppailija. Kenkiä esittelin, joo ei hän tarvi kun on nää lenkkarit. Niimpä niin. Milloin poikalapselle tulee se fiilis,että puempa itseni tyylikkääksi? Ikinä? Ei mun 24 ja 19v herroilla vieläkään. Nooh....
Vihkoja ja kyniä tarttui mukaan myös.
Kotona ehdin käydä juomassa kaffit, ja taas mentiin kohti labraa. 11.05 siellä näyte kakkonen. Nyt muisti ottaa ekana hukkaputken,sit vasta näyteputkellisen ;) Alles gut.
Kurssille sieltä sitten suoraan, olin jo tunnin myöhässä muutenkin. Eipä siinä ihmeitä, dream mappia piti väsätä, mutta itse en sitä alkanut ajanpuutteen takia tekemään, jiten pidettiin suullinen kierros missä näkee itsensä 5v kuluttua :) Jopas tuli kuulkaa minullekin stoori: Minun pihassa näkyi jopa kanat ja kukko! Joo ja jotain kasvamassa maassa. Ja se piha jossa oli omppupuita,sellaisia vanhan näköisiä niin ja se uima-allas, jonka rakas mieheni lupasi siihen kaivaa. Olen niin kertakaikkisen vesihullu ihminen, että mä tarvin jonkun altaan missä lillua.
Haiharan kartanolla käytiin sitten taidenäyttelyssä,ja katsoimme erittäin omituisen "video" esityksen. Tuijotimme sitä ja kyselimme naisporukassa,että MITÄ tuossa tehdään,mitä tää tarkoittaa. Asia sai huomattavasti selkeämmän ilmeen, kun näyttelyisännältä kysyimme, ja saimme kuulla, että teoksen nimi on "Väsymys". Selkis!
Kahveihin päätettiin tämänkertainen kurssipäivä. Ikävinä seuralaisina olivat ampiaiset, jotka eivät vieläkään tiedä mitä elämällään tekisi. Rasittavia ovat nyt ihmisiä kohtaan, ja paljon on tullut pistoksia tänä vuonna, meidänkin perheeseen kahdelle. Jäätiin viellä ohjaajan kanssa punomaan juonia tulevaisuuttani ajatellen, ja minulle heitettiin ehdotus, josko menisin ohjaajaksi heidän asumispalvelujen asiakkaille. Olen vähän epäilevällä kannalla, en tiedä kuinka osaisin toimia päihdetoipilaiden ohjaajana. Toisaalta, vaikka aluksi torppasin idean aika kovalla kädellä, heräsi ajatus itsensä haastamisesta... Vaikka se ei olekaan ihan se kenttä, mitä itse ajattelin, taikka "haluaisin", mutta kuka tietää, vaikka se olisi juuri se mun luontainen kenttä??? Mun on otettava asiaa puheeksi uudelleen, pian. Jännää, näin ne asiat vaan liikkuu. Ne LIIKKUU,suuntiin, joita et aluksi olisi edes ajatellut! Mahtavaa!
Kaiken tämän jälkeen menimme vielä UIMAAN!
Tunti ja 40 minuuttia vettä ympärillä,ja uiden ja jumpaten- uskoisin että huomenna LEPOpv tulee tarpeeseen. Mut oli ihanaa.Ja meillä oli hirmun ihanat jutut miehen kanssa siellä,roikuin ja kiepuin hänen olkaa vasten, kun kappas, omat tassut ei ylttyneet altaan pohjaan :) ja se katse minkä näin silmistään, voi aaawwwhhhh...
Mies oli niin väsynyt että meni Ipanan kanssa nukkumaan, ja siksipä siksi minä vietän piiitkästä aikaa itsen iltaa. Pyysin Milolta kuulokkeet lainaan, kuuntelen musiikkia (Haloo Helsinki) ja kirjoittelen. Ja olen taas niin täynnä iloa ja onnea ja huikeaa fiilistä siitä, kuinka tämä minun työkuviokin alkaa aueta.Olen IHAN FIILIKSISSÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Musiikki availee taas ihanasti muita juttuja minussa, tunnen oikein sen kuinka minusta vapautuu paljon erilaisia tunteita näiden biisien kautta, monet tunteet saavat vähän "sanoja" ympärilleen, ja selvennystä itsellekin. Omituista, mutta niin mahtavaa!!!!
Nyt painun takaisin Foorumille lukemaan ja kommentoimaan, ja samalla ihana musiikki hivelee korvia ja sielua kuulokkeiden kautta.
Tähän fiilikseen on aivan mahtavaa päättää tämä kirjoitus, sydän täynnä rakkautta, omaa miestä kohtaan
Reissu alkoi jo 7.30 kohti labraa, siis uusintakierrokselle, kun eiliset verikokeet mokattiin. Mulla oli aika heti klo 8, ja labranhoitaja kutsuikin mut heti kun astuin ovista sisään. Pahoitteli edelleen mokaansa edellisenä päivänä. No sattuuhan näitä, pientä tuo on verrattuna sen mun Marevanin ohjeen mokaamiseen---- mahdoinkohan raivota siitä tänne?????????????????
(jos sen verran interaktiivisuutta löytyy, niin saa kommenttikenttään kirjoitella)
No labran jälkeen kotiin, ja poika "kainaloon" ja repunmetsästykseen. Prisma ja CM. Jotenkin hyvin innoton shoppailija tuo Milo-herra. Ei aiheuttanut mitään innostusta Prisman reput joten onneksi on risteyksen toisella puolella tuo Cittari. Sieltä sitten valitsi yhden, joka oli "about" ok. Plaah, aika hankala shoppailija. Kenkiä esittelin, joo ei hän tarvi kun on nää lenkkarit. Niimpä niin. Milloin poikalapselle tulee se fiilis,että puempa itseni tyylikkääksi? Ikinä? Ei mun 24 ja 19v herroilla vieläkään. Nooh....
Vihkoja ja kyniä tarttui mukaan myös.
Kotona ehdin käydä juomassa kaffit, ja taas mentiin kohti labraa. 11.05 siellä näyte kakkonen. Nyt muisti ottaa ekana hukkaputken,sit vasta näyteputkellisen ;) Alles gut.
Kurssille sieltä sitten suoraan, olin jo tunnin myöhässä muutenkin. Eipä siinä ihmeitä, dream mappia piti väsätä, mutta itse en sitä alkanut ajanpuutteen takia tekemään, jiten pidettiin suullinen kierros missä näkee itsensä 5v kuluttua :) Jopas tuli kuulkaa minullekin stoori: Minun pihassa näkyi jopa kanat ja kukko! Joo ja jotain kasvamassa maassa. Ja se piha jossa oli omppupuita,sellaisia vanhan näköisiä niin ja se uima-allas, jonka rakas mieheni lupasi siihen kaivaa. Olen niin kertakaikkisen vesihullu ihminen, että mä tarvin jonkun altaan missä lillua.
Haiharan kartanolla käytiin sitten taidenäyttelyssä,ja katsoimme erittäin omituisen "video" esityksen. Tuijotimme sitä ja kyselimme naisporukassa,että MITÄ tuossa tehdään,mitä tää tarkoittaa. Asia sai huomattavasti selkeämmän ilmeen, kun näyttelyisännältä kysyimme, ja saimme kuulla, että teoksen nimi on "Väsymys". Selkis!
Kahveihin päätettiin tämänkertainen kurssipäivä. Ikävinä seuralaisina olivat ampiaiset, jotka eivät vieläkään tiedä mitä elämällään tekisi. Rasittavia ovat nyt ihmisiä kohtaan, ja paljon on tullut pistoksia tänä vuonna, meidänkin perheeseen kahdelle. Jäätiin viellä ohjaajan kanssa punomaan juonia tulevaisuuttani ajatellen, ja minulle heitettiin ehdotus, josko menisin ohjaajaksi heidän asumispalvelujen asiakkaille. Olen vähän epäilevällä kannalla, en tiedä kuinka osaisin toimia päihdetoipilaiden ohjaajana. Toisaalta, vaikka aluksi torppasin idean aika kovalla kädellä, heräsi ajatus itsensä haastamisesta... Vaikka se ei olekaan ihan se kenttä, mitä itse ajattelin, taikka "haluaisin", mutta kuka tietää, vaikka se olisi juuri se mun luontainen kenttä??? Mun on otettava asiaa puheeksi uudelleen, pian. Jännää, näin ne asiat vaan liikkuu. Ne LIIKKUU,suuntiin, joita et aluksi olisi edes ajatellut! Mahtavaa!
Kaiken tämän jälkeen menimme vielä UIMAAN!
Tunti ja 40 minuuttia vettä ympärillä,ja uiden ja jumpaten- uskoisin että huomenna LEPOpv tulee tarpeeseen. Mut oli ihanaa.Ja meillä oli hirmun ihanat jutut miehen kanssa siellä,roikuin ja kiepuin hänen olkaa vasten, kun kappas, omat tassut ei ylttyneet altaan pohjaan :) ja se katse minkä näin silmistään, voi aaawwwhhhh...
Mies oli niin väsynyt että meni Ipanan kanssa nukkumaan, ja siksipä siksi minä vietän piiitkästä aikaa itsen iltaa. Pyysin Milolta kuulokkeet lainaan, kuuntelen musiikkia (Haloo Helsinki) ja kirjoittelen. Ja olen taas niin täynnä iloa ja onnea ja huikeaa fiilistä siitä, kuinka tämä minun työkuviokin alkaa aueta.Olen IHAN FIILIKSISSÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Musiikki availee taas ihanasti muita juttuja minussa, tunnen oikein sen kuinka minusta vapautuu paljon erilaisia tunteita näiden biisien kautta, monet tunteet saavat vähän "sanoja" ympärilleen, ja selvennystä itsellekin. Omituista, mutta niin mahtavaa!!!!
Nyt painun takaisin Foorumille lukemaan ja kommentoimaan, ja samalla ihana musiikki hivelee korvia ja sielua kuulokkeiden kautta.
Tähän fiilikseen on aivan mahtavaa päättää tämä kirjoitus, sydän täynnä rakkautta, omaa miestä kohtaan
Kommentit
Lähetä kommentti