(englanniksi ihan selkeesti vaan fuck)
Sana kuvaa mm. tilannetta, jossa toinen vanhempi taikka pahimmassa tapauksessa molemmat, sairastuvat, ja olisi huusholli hoidettavana, ja muutto päällä.
No mies vetäsi ketoon alkuillasta, pyörittyään väsyneenä töiden jälkeen ja mitattuaan itseltään 38+ lämpöä.
Itse selvisin juuri ja juuri kotiin reissuiltani,ja pökertyneenä katsoin ensin Kaunarit sängyssä koomaillen, ja sen jälkeen piristyin ja siirryin tuvan puolelle lepotuoliin lukemaan.
Lukeminen, ah mikä ihana tekosyy olla kuulematta mitään ylimääräistä, taikka pahoittamatta mieltään, melkein mistään.
Iltapalan jaksoi mies vielä heittää jakoon ennen kuin poistui näyttämöltä, mutta niitä iltatoimia saatiinkin sitten ododttaa, syystä että ..kirja.
Huutelin lapsille, että kuka tekee iltatoimensa reippaimmin ja muita valikoituja kannustushuuteluita, mutta äänistä päätellen suht ponnettomia oli tulokset siltä osin.En jaksanut stressata, koska kirja :)
Lapset leikkivät kyllä nätisti ylhäällä, ei siinä mitään.Vilkuilin välillä kelloa, ääh, ei vielä,vähän vielä luen. Legot rapisi ylhäällä, kaikki siis hyvin.
Lopulta oli pakko laittaa kirja sivuun, ja könytä yläkertaan. Vastahakoisia nukkumaan menijöitä vastassa. Luojan kiitos Ipana, jonka vein sitten alakertaan, hätistettyäni muut peteihin, oli tänä iltana yhteistyökykyinen, ja saimme iltatoimet tehtyä ihan kivasti. Kieltämättä jouduin skarpata sen suhteen, että Ipana sai tunteen edelleen strukturoidusta tapahtumasta, ja tänä iltana kaikki sujui hänen osaltaan smuuthisti, jess!! Sängyssä retkottava isi- mies oli varmaan hänelle kiva juttu, koskapa hän tykkää nukkua meidän kanssa,ja tiedustellut muutamasti, voiko "joskus" tulla meidän väliin sitten uudessakin kodissa, vaikka siis asustelee velipoijaan kanssa samaa huonetta. Veikkaan että se joskus on lopulta varapeti meidän huoneessa :) Noo, katsellaan.
Olen kyllä tyytyväinen, että Vieno saa oman huoneen, että Milo saa pitää oman huoneen ja että pikkupojat saavat yhteisen kämpän. Toisaalta siitä se riemu sitten repeää, kuinka saada kaksi pikku ipanaa nukkumaan, mutta no, se on sitten uusien juttujen miettimistä sitten.
Pakkaamiset eivät edenneet tänään mihinkään. Istuin koko päivän kotona, ja todellakin, mieluummin vain luin, kuin pakkasin. Olen varmaan mielessäni pakannut jo ihan liikaa, niin että toteutus on kyllä työn ja tuskan takana. Toisaalta miehen sairastuminen selittää hiukan omaakin voimattomuutta, mikäli se sama pöpö nyt minussakin jylläisi, koska onhan se saanut joka ikisen koululaisenkin niiskuttamaan.
Isompien muuttolaatikoiden nouto meni reisille, koska en löytänyt (!!! oikeasti) tietä talon pihaan. Harhailin hetken, ja koska omatkin voimat alkoivat hyytyä, päätin palata kotiin. Joten ei isompia laatikoita - ei tekstiilien pakaamista vielä. Fak. No ei vaineskaan, tänään en olisi mitään saanut tehtyä.
Nyt aion katsoa Salkkarit, ja mikäli virtaa riittää, lukea vielä vähän...ja vähän...Ja tilata iltapalaa Teini-Einiltä, koska en osallistunut iltapalaan silloin kun se tarjoiltiin (mitähän ne söi...) koska minä luin, heh.
Tällainen päivä ja ilta.
++++ asia on tänään se, että sain hoidettua kenkäasioitani eteenpäin, eli saanen vielä kahdet uudet kenkulit pohjallisineen Tampereen piikkiin ennen muuttoa. Jes.
Kommentit
Lähetä kommentti