Siirry pääsisältöön

Kyllä siitä sit jonkinlainen vappu tuli

Heh heh,muksut olleet omilla teillään,yksi hilpas eilen jo yökylille,toinen tänään aamupäivällä jo kaverilleen,loput jäätiin sit munkkitalkoisiin.Samaan höökään väännettii munkit ja sitten niin maan perusteellisen terveellinen vappusafka,jotta!

Instassa on RAAKAA VAPPUA näytillä ;)

Samaan aikaan pyöritin pyykkirumbaa,jota taas piisaskin lakanapyykin myodossa,siivosin aamupuhteikseni alakerran vessan,jossa piti vaan pikaiseen lattia pyyhkäistä...voi olla että tuli tehtyy vähän muutakin,kun kaikki kamat oli hyllyiltä pois,ja samalla sai haaveilla,josko tekisi kumminkin sen pikkuvessan kevyen rempan
Jatkan aiheesta lopputekstissä :)

Siinä kävi sitten niin,että aperitiivi äidille,pari munkkia ja kaloripitoinen ruoka= äiti meni vähän lepäämään ja vajosi välikuolemaan kolmeksi tunniksi.Miekkonen oli vienyt karhunpennut ulos sillä välillä,onneks.Siis hoh hoijakkaa,ehkäpä mun todella olisi syytä muistaa,että olen diabeetikko.Huonosti käyttäytyvä diabeetikko,jotten sanois.Ois ollut kiva nähdä lukemat ennen "kuolemaa",mutta olin jo niin tillin tallin kun sänkyhyn kömmin...
..niin ja miksi kömmin sänkyyn,ei ollut tarkoitus ;) kuin vain testata niitä uusia patjoja!
Äkkimakuulla tuntui hyville,ostimme siis tällaiset ,Malfors ja kiinteä. Pitkään kamppailimme Malforsin ja Malvikin välillä,vertailimme patjojen poikkileikkauksia ja sisuksia miten ne on kasattu ym,kiusasimme myyjää,joka vaihtoi patjoja tavalliselle sälepohjalle,koska meilläkin sellainen on,ja kun erona noiden kahden välillä tuntui olevan vain 2cm paksuudessa,niin otimme nämä halvemmat.Ikean patjoillahan on 90 päivän vaihto-oikeus,ja puhuttiin että sitten vaan vaihtamaan patjat mikäli ne ei miellytä.
Ainuttakaan ilmapalloa,ainuttakaan serpentiiniä ei täällä ole,ja itsetehdyt naamaritkin lapset unohtivat tyystin.Noille välimallin muksuille taisi olla ihan kaikista tärkeintä se,että saavat olla kavereiden kanssa ja nauttia vapaa-ajasta.Olen tosi huono äiti tässäkin suhteessa,mitä tulee juhlien juhlistamiseen.Olen vissiin menettänyt lapsen ilon,enkä jaksa pitää näitä päiviä kummempina.
Tylsä siis.
Täällä nyt sitten istun keittiössä munkkien ympäröimänä,olohuoneessa jääkiekko mölyää tv:ssä yksinään,koska mies ja karhunpennut hilpaisivat ulos.No tämä sopii minulle,ja koitan sietää tuon tv mölinänkin kun en viitsi mennä sammuttamaankaan.Äänimaailmaan luo oman pikantin lisänsä pesukoneen ääni,se muistuttaa ettei minun hommat ole vielä ohi tältä päivältä.

Mutta jutellaampa nyt se pikkuvessa,nämä kodin muutosjutut kun on minusta niin paljon kiinnostavampia :)

Eli meillä on nyt alkuperäiset kaksi peilikaappia alakerran vessassa.En tiedä onko noin ollut alusta saakka,eli sen 20 vuotta,mitä tämä tönö on ollut pystyssä,mutta en minä ole törmännyt vielä koskaan vessaan,jossa olisi vastakkaisilla seinillä peilikaapit.No ne minä haluun pois.Varastoon toki,jos sattuvat olemaan talon tavaroita,niin saadat ne takaisin sitten jos tästä joskus löytää asunnon joka toimii paremmin,on ehkä suurempi, sekä miellyttää pihaltaan vähintään yhtä paljon.Täytyy sanoa että tämän kohta 1,5 vuoden aikana kun on tottunut asumaan tällälailla keskellä mutta syrjässä- se tarkoittaa sitä,että asumuksia  on tässä lähellä,mutta ne ovat silleen ei ihan iholla,ja kun tälle alueelle tulee,niin omalle autopaikalleen kun hurauttaa,ei tarvi kenenkään asunnon ohi mennä,vaan lompsii ekaan pihaan.Ei siis vaaraa että törmäisi keheenkään,ellei nyt joku juuri satu tulemaan autolleen (hui hirvitys) Olen tosiaan tykännyt tästä jutusta,ettei tarvi nähdä ketään,ei tervehtiä vain sen takia,että aavistelee henkilön asuvan naapurissa,eikä varsinkaan siksi että niin on sievää tehdä.Naapurithan ei ole tervehtineet minua koskaan,paitsi herra naapuri.Rouva naapuri ei tervehtinyt edes samanikäisten lastemme koulutilaisuudessa vaikka vastaan tuli.Ehkä hän ei tiedä minkä näköinen olen???
Ei vaan,totuus on se,että olen niin saakelin vihaisen näköinen aina,että varmasti järkevääkin olla tervehtimättä.
Niin että siinä on kyllä haastetta kerrakseen,ja tänään kun vein muksuani kaverilleen,sinne "vanhoille pihoille" ,niin jouduin taas vakavaan keskusteluun itseni kanssa siitä ympäristöstä....Se asunto jossa asuimme ennen,se oli hieno ja hyvä,avara,toimiva,kaunis..mutta nyt kun olen asunut täällä pöpelikössä,niin karsastan sitä näkymää,jossa ensin on tien molemmin puolin kerrostaloja,ei nyt sumpuksi saakka,mutta useita,ja sitten kun katu päättyy,näkyy kolmen asunnon rivitalo,siellä ihan kadun viimeisenä,kerrostalojen ympäröimänä.Omalle pihalle kun menet,niin kahdesta pihapiiriin kuuluvasta kerrostalosta on esteetön näkymä kaikkeen,mitä pihalla tapahtuu.Sitä ei osannut silloin kauheasti karsastaa,mutta nyt,kun näkymät on pellolle,tänne taloille tuleva pikkutie tuosta ohi menee ja kevyenliikenteen väylä,josta koiran ulkoiluttajat ja lenkkeilijät kipittää...Ja tämä piha on suojattu isoilla puilla,trampoliinilla ja ja ja...Tässä on tunne,että täällä saa olla rauhassa,naapurit ei näe terassille ainakaan,kiitos väliseinämän,ja omakotitalon pihassa on elämää jostain syystä ihan hirveän vähän,niin että omissa oloissa täällä todella saa olla.Miksi siis haluisin vaihtaa.Niin,miksi????
Mutta siis,remppaan
*kamalat pelikaapit hittoon
*maali seiniin
*joku kaunis peili YHDELLE seinälle
*sen alle joko 1 hylly taai
*vastakkaiselle seinälle keveä seinähylly samaa sarjaa
ja koska olemme Ikea Perhe,ja meillä on siellä nyt jo kalusteena Molger-hylly,jatkamme varmaan Molgerilla.Tosin samaa väriä ei enää ole,mutta tarvii miettiä miten ratkaisen ohgelman

eli tällainen siellä jo on,sellainen "antiikin ruskea" kylläkin
tällainen voisi olla se seinähylly sitten

Tällainen olisi Molger-sarjan peili,mutta olin kyllä ajatellut valkoista,eli tätä


Stave-peili

Juu että miettimistä on,ja yksintein,ja varmasti vaikein juttu minulle,on valita maalin sävy.Alkuperäisen idean mukaan se voisi olla joku "vaalea hiekka" jota piristetään joko vaalenapunasävyisellä/kuvioidella boordilla,tai tuodaan muuta vaalenapunaista naisellisuutta mukaan.Kaksi kukkataulua jotka siellä nyt ovatkin,saavat jäädäkin.Seinällä on myön kynttilälampetti,mutta se on aika turha,koska siellä ei juuri voi polttaa kynttilää,jossa ei ole kuppia ympärillä.Nyt mulla on siellä kaksi omassa kotelossaan olevaa tuoksukynttilää,joita poltan useimmin sen jälkeen,kun olen puunannut koko vessan.Tänäänkin :)

Suunnitelma oli alkuun hiukan räväkämpi,että oltais vaihdettu lavuaarikin ja laitettu allaskaappi,mutta koska tässä vuokralla ollaan,ei ihan hirveitä viitsi omasta pussista panostaa,tai sitten kaikki pitäisi raksia lähtiessään mukaan.

Jaaha,kirjoitusrauhani oli ja meni,mölyävät ukot tuli sisään,joten onkin sopiva aika lopettaa tämä ihme haaveilu+mitäänsanomaton vappu- postaus.

Mukavia vapaapäiviä ,vielä ois oikee viikonloppu vapaana :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yritän pysyä mukana

tässä elämässä. Mikä on mitäkin, ja mitä ihmettä mikäkin juttu tarkoittaa. Mulla on ollut nyt muutama huono päivä, ja sitten eilen ja tänään ihan hemmetin kamala. Mieliala ollut niin pohjalukemissa, ettei mitään rajaa- itseäkin ihan hirvittänyt. Osa syy ollut varmaan ne jäätävät vuodot, ja sitten, joku vaan, mikä lie ikinä, ahdistanut. Lasten kanssa ollut vaikeaa, vähän jokaisen kanssa ollut jotain vääntöä ja säätöä.Se todella väsyttää. Samaan aikaan olen vankina täällä talossa, joka tuntuu aika vieraalle edelleen. Eilen se sitten alkoi pulputa yli, ja se jatkui aamulla, vaikka itse herääminen ja ihan alkuhetket aamusta sujuivatkin kivasti ja ongelmitta. Mutta väsyin jo siihen, etten löytänyt eilisiä vaatteita. Ja ripsivärin levitys oli ihan liian hermostuttavaa ja keskittymistä vaativaa, että koko sisin kiehui siinä peilin ääressä tuhratessa. Ilme kasvoilla oli niin hirvittävää, että pakotettu hymykin näytti irvistykselle. En tuntenut itseäni, vaan itkeskelin ja olin todella pohjal...

Terve!! eiku....

SAIRAS!!! Herranjestas sentään, miten paljon ihminen voi olla kipee??? Olin jo viime viikolla kipeä, silloin oli yskää nuhaa, tuntui normaalille flunssalle, mutta luulin selättäneeni sen, kun vedin päivän verran Auringonhattua kunnon annoksina muutaman tunnin välein. Plus sinkki, magnesium,c,d...Joo, vuorokaudessa kuivi se tauti, ja minä liputin että jee jee, koska sairastaminen on jotain niin suurta shittiä,ettei mitään rajaa. No, olikohan se maanantai vai tiistai, kun olin pienimmän kanssa uimassa. Katsoin oikeen kellosta, että tein sen vähintään 45 minuuttia yhtäjaksoista treeniä, koskapa joskushan se paluu takaisin kuntoon on alettava. Takana oli puolen viikon uimakielto, koska varpaan kynsi tosiaan irrotettiin jälleen kerran, joten sitäkin innokkaammin tietty jumppasin. Mulla oli siinä vähän semmoista uutta räkätaudin poikasen tuntua, välissä siis ehkä 2pv oireetonta, vain sellainen yskä siihen jäi, joka irroti limaa mukanaan ihan kivasti. Diagnosoin itseni kohta terveeksi. ...

Mikä on oikea valinta?

En vain osaa olla paikoillani, kun kohtaan ongelman. Minulla on sisäänrakennettu koneisto, joka lähtee raksuttamaan kiivaasti, ja kohteena on vain ja ainoastaan ratkaisu. Toisinaan pohdin hyvinkin tiiviisti erilaisia tapoja ratkaista probleemaa, jopa niin, että kaikki muu maailmassa jää toiselle sijalle, ja olen hyvin kiihtynyt ja ahdistunut, ja liki pakonomaisesti etsin ratkaisua. Hetkittäin sitten voin päästää irti niistä suitsista, joilla koitan ohjailla tilannetta. Hetkittäin siis, silloin kun haluan vähän tasausta ja silloin, kun en vain etene mihinkään. Minun mielestä ongelman ratkaisuun pyrkiminen pitäisi olla ensimäinen prioriteetti. Mikään ei ratkea mihinkäänpäin, ilman että itse pohtii, tunnustelee ja tutkiskelee asioita. Kääntelee niitä palasia erilaisiin asentoihin, ja koettaa visioida niiden tuottamat lopputulokset. Toki joskus elämä ratkaisee asioita puolestasi, mutta siihen ei kannata tuudittautua. Ratkaisu voi olla vaikka läheisen kuolema, joka lopettaa liikkeet j...